Keskustelufoorumi KESKUSTELUFOORUMI


MARTINLAAKSON LINKIT

 Pääsivu Pääsivu
 Martinlaakson historiaa Martinlaakson historiaa
 Tapahtumia Martinlaaksossa Edellisten vuosien
       tapahtumia

 Martinlaakson Asukasyhdistys ry Martinlaakson as. yhd.
 Koulut ja oppilaitokset Päiväkodit, koulut
       ja oppilaitokset
 Kaupungin palvelut Kaupungin palvelut
 Martinmiilu Martinmiilu
 Konserttitalo Martinus Konserttitalo Martinus
 Martinlaakson kirjasto Martinlaakson kirjasto
 Liikenne ja kaupat Liikenne, kaupat ja
       kauppakeskukset
 Yksityiset yritykset Yksityiset yritykset
 Martinlaakson Huolto Oy Martinlaakson Huolto Oy
 Martinlaakson voimalaitos Martinlaakson
       voimalaitos
 Martinlaakson apteekki Martinlaakson apteekki
 Sanomapaino Sanomapaino Oy
 Hansaprint Hansaprint Oy
 Pöyry Oyj Pöyry Oyj
 VTI Technologies VTI Technologies Oy
 Vantaan LähiönäyttämöVantaan Lähiönäyttämö

 Martinlaakso 30v Martinlaakso 30-vuotta
 Kuvakatsauksia Kuvakatsauksia
       Martinlaaksosta
 Martinmarkkinat Martinmarkkinat
 Projekteja Martinlaaksossa Merkittäviä projekteja
       Martinlaaksossa
 F1-ajajat Martinlaakson F1-ajajat
 Taloyhtiöiden vaiheita Eräiden taloyhtiöiden
       vaiheita

 Vantaan kaupungin sivut Vantaan kaupungin sivut
 Länsi-Vantaan alueportaali Länsi-Vantaan uusi
       alueportaali
 Vantaalla.info sivut Vantaalla.info sivut
 Martinlaakso Wikipediassa Wikipedia

 HSL aikatauluja Liikenteen aikataulut
 HSY jätehuolto Jätehuolto (HSY)

Etsi Etsi muuta Infoa tällä
tietoja Internetistä

Internet-pankkipalvelut:
Näillä sivuilla olevien joidenkin pdf-dokument-tien lukemiseen tarvitset Acrobat Reader-ohjelman, jonka voit ladata ilmaiseksi tästä:
Acrobat Reader
Acrobat Reader

AJANKOHTAISTA MARTINLAAKSOSTA VUONNA 2011


Tälle sivulle keräytyy tapahtumia Martinlaaksossa vuonna 2011

Kaupunkilehti Metro 28.12.2011
Uimahalli saa verhot polskijoiden suojaksi
Vantaan Martinlaakson uimahallissa aloitetaan vuoden alussa maahanmuuttajille tarkoitetut uintivuorot. Käytännössä Normaalien aukioloaikojen ulkopuolella järjestettävien uintien aikana hallin suuret ikkunat peitetään kankaalla. Järjestelyt liittyvät maahanmuuttajille kohdistettuun Sporttia kaikille - liikuntaa kotouttavasti Vantaalle - hankkeeseen.
- Halliin on asennettu verhot tämän syksyn aikana. Hankkeen puitteissa meidän keskeinen tehtävämme on poustaa kaikenlaisia esteitä. Maahanmuuttajien kohdalla on ollut esteenä, että koska uimahallit ovat avoimia paikkoja, maahanmuuttajille ei ollut mahdollista osallistua uintiin, toteaa projektipäällikkö Marja Auroma.
Hankkeessa on kumppaneina liikunta- ja maahanmuuttajajärjestöjä, nuorisotoimi sekä kouluja.
Auroma perustelee verhojen käyttöönottoa sillä, että Vantaalla on tarkoitus mahdollistaa uiminen kaikille sitä haluaville. Verhot ovat käytössä myös muun muassa koululaisryhmien aikana, mikäli ryhmä koostuu maahanmuuttajalapsista.
Vantaalla myös Korson uimahallissa järjestetään erillisiä uinteja maahanmuuttajille, mutta verhojen käyttäminen ei ole ollut tarpeen uimahallin arkkitehtuurin vuoksi. Martinlaaksossa yksi uimahallin seinistä on kokonaan lasia.
- Tällä hetkellä meillä ei ole vastaavanlaista toimintaa suunnitteilla Tikkurilaan tai ensi vuonna avattavaan Hakunilan uimahalliin. Pyrimme keskittämään nämä toiminnot Martinlaakson ja Korson uimahalleihin, Auroma kertoo.


Vantaan Sanomat 14.12.2011
Palkinto herkisti Virve Rostin
Pirteänä ja positiivisena tunnettu viihdetaiteilija Virve Rosti asteli maanantai-iltana Vantaan kaupunginvaltuuston eteen silminnähden herkistyneessä tilassa.
- Viihdetaiteilijan ammatti on rankkaa ja välillä aika yksinäistäkin. Tällaiset hetket tekevät siitä hienon, hän sanoi. Kaupunki luovutti pitkään Vantaalla asuneelle Rostille Vantaan vuotuisen kulttuuripalkinnon. Hetken herkistelyn jälkeen Rosti hertyi heittämäänmyös huulta.
- Palkintorahat aion laittaa Vantaaseen - en siihen jokeen vaan asuntoon, hiljattain Martinlaaksosta asunnon hankkinut Rosti sanoi.
Vuonna 1958 syntynyt Rosti tunnetaan pitkän linjan vantaalaisena: hän on asunut Martinlaaksossa jo neljännesvuosisadan. Rempseätyylinen punapää on muistanut kehua kotikuntaansa lukuisissa lehti- ja tv-jutuissa, ja olipa hän viime vuonna johtamassa myös Vantaan kuoroa Kuorosota -tv-ohjelmassa.
Vantaalaiskuorosta tuli ohjelman jälkeen tuttu näky myös Rostin kotikulmilla konserttitalo Martinuksessa. Menneisyyden vankien kanssa Rosti tähditti puolestaan Vantaan vuoden 2010 kaupunkijuhlaa.
Virve Rostia voidaan hyvällä syyllä sanoa myös pitkän linjan muusikoksi. Hän esiintyi jo lapsena sukujuhlissa ja koulun tilaisuuksissa. Vuonna 1974 vasta 15-vuotias Rosti voitti Pop-Muusikot ry:n Suomen iskelmälaulumestaruuskilpailun.
Voiton jälkeen Danny pyysi häntä In the Rock -kesäkiertueensa leading ladyksi.
Rostin ensimmäinen oma single julkaistiin vuoden 1975 alussa. Levyn kääntöpuoli Kun Chicago kuoli nousi Suomen singlelistan ykköseksi. Samana vuonna julkaistiin myös ensimmäinen albumi Vicky.
Sittemmin Rosti levytti pitkän rivin Finnhits-klassikoiksi nousseita kappaleita, kuten Tuolta saapuu Charlie Brown, Näinkö aina meille täällä käy, Menolippu ja Oon voimissain.
1980-luvun alkupuolella hän vetäytyi esiintymislavoilta ja omistautui perheelleen. Levyttämistä hän jatkoi kuitenkin edelleen.
Keväällä 1987 hänet valittiin Suomen edustajaksi Brysselissä järjestettyihin Euroviisuihin. Rostin kisakappale oli Petri Laaksosen sävellys Sata salamaa, jolla irtosi 15. sija.
1990-luvun alkupuolelta Rosti on ollut mukana Menneisyyden vangit -yhtyeessä. Myös omia albumeja Rosti on tehnyt aina viime vuosiin asti. Tänä kesänä hän julkisti uuden yhtyeensä Virve Rosti & Toyboys.
Vantaan kaupunki on vuodesta 1976 myöntänyt vuosittain Vantaa-palkinnon tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen, kulttuurin ja kaupungin taide-elämän hyväksi. Tunnustus voidaan myöntää Vantaalla vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle taiteilijaryhmälle tai taideyhteisölle.
Viime vuonna palkinnon sai Vantaan taiteilijaseura. Kaupunginhallitus muutti tänä syksynä palkinnon nimen Vantaan kulttuuripalkinnoksi.
Kaupunginhallitus päätti palkinnon saajasta vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan esityksestä. Palkintosumma on 10?000 euroa.


Vantaan Sanomat 7.12.2011
Ministerin ensiavajaiset osuivat Martinlaaksoon
Ostarin kiinteistön omistavan Cityconin maajohtaja Michael Schönach avusti asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurua avajaisissa. Ministeri oli ensi kertaa avaamassa kauppakeskusta.

Vaatimattomimmilla alkoivat jo posket helottaa, kun asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) yltyi ylistämään Martinlaakson tuliterää kauppakeskusta torstaiaamun avajaisissa. Kiuru kehui kauppakeskuksen sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan ja lähelle asutusta. Nelikymppinen Martinlaakso on 37-vuotiaan Kiurun mielestä ottanut keski-ikäisyyden haasteen vastaan ja tunnustanut sen. Martinlaakso on ottanut keski-ikäisyyden haasteen vastaan. Avajaisrituaaliin kuuluva sinivalkonauhan leikkaus sujui kesäkuussa ministerinä aloittaneelta Kiurulta tottuneen tuntuisesti, vaikka se olikin ensimmäinen kerta, kun Kiuru pääsi avaamaan kauppakeskusta.
Martinlaakson Ostarin ovet avattiin jo hieman ennen kymmentä ahdistavan ruuhkan välttämiseksi. Ovella jonottivat ikäihmiset ja nuoriso hyvässä järjestyksessä. Ihka ensimmäisinä kauppakeskukseen astuivat Martinlaakson koulun kahdeksasluokkalaiset Olli ja Jere kaverit vanavedessään. Pojat pinkaisivat puhallinorkesterin Louhen soittaessa Lidlin oven taakse. Ostoslistalla oli limu.
- Täällä on halvinta, kuului hintavertailun asiantunteva raati. Lidl otti neljän minuutin varaslähdön viereiseen S-marketiin ja nosti portin ylös 9.56. Aivan poikien perässä kauppakeskukseen astui Urpo Nurminen. Hän hymyili ja totesi, että Ostari on Martinlaaksossa suurin juhlanaihe sitten radan valmistumisen.
Anu Anton odotti kärsivällisesti S-marketin etujoukoissa. - On hyvä, että meillä on oma ostari. Piti tulla katsomaan heti, Anton totesi ja arvioi kauppakeskuksen kauniiksi.
Kauppakeskus kiinnosti myös Markku Kivelä, joka käveli sinne vapaapäivänään Ella-tyttären kanssa. Vuodenikäinen Ella katseli menoa tarkkaavaisena, isä oli jo ehtinyt saada ilmapalloja kotiin viemisiksi.
Martinlaaksolaisten tutustuminen 7300 neliön kauppakeskukseen ei jäänyt vain elintarvikkeiden hankkimiseen. Louhelan aseman suunnalta saapunut Wailth Virtala istahti heti kymmenen maissa Sirpa Mansner -kampaamon tuoliin Anu Rantasen käsittelyyn. Hänestä tuli kampaamon ensimmäinen asiakas, kun hiuksiin alettiin laittaa raitoja.


Helsingin Sanomat 2.12.2011
Martinlaakso sai uuden "sydämen"
kauppakeskuksessa on 23 liikettä, joihin tutustui torstaina (1.12.2011) lukuisa väkijoukko. Edulliset avajaistarjoukset, ilmapallot ja glögi- ja kahvitarjoilut houkuttelivat satoja vantaalaisia Martinlaakson uuteen Ostariin torstaina.
Väki velloi kauppakeskuksen myymälästä toiseen ja tutustui valikoimiin.
Radanvarteen rakennetussa kauppakeskuksessa on 23 liikettä. Yrittäjä Riikka Anttila avasi Ostariin kynsistudion ja myymälän.
- Minulla on kynsitarvikkeiden maahantuonti- ja verkkofirmat, nyt perustin niiden rinnalle vielä myymälän.
Kaikki kynsistudion asiakkaat eivät suinkaan ole naisia.
- Erityisesti mieskitaristit hankkivat rakennekynnet.
Martinlaaksolainen Seppo Timoska asuu Ostarin vieressä ja aikoo tehdä ostoksensa uusissa kaupoissa.
- Tämä on sopivan kokoinen paikka, ei liian iso. Nyt saatiin kunnon ruokaravintola.
Uusi kauppakesku on rakennettu viime vuonna puretun, pahoin rapistuneen ostarin paikalle.
- On tämä aivan erilainen kuin vanha, Timoska totesi.
Myös martinlaaksolainen tanja Stojkova oli tyytyväinen uusiin ruokakauppoihin. Hän aikoi käydä katsomassa kaksi ja puolivuotiaan tyttärensä kanssa S-Marketin ja Lidlin tarjoukset.
Avajaisten juhlapuhuja oli asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd). Hän korosti, että ajatus ostarista lähiön sydämenä on yhtä ajankohtainen kuin Martinlaakson rakentamisen aikaan 40 vuotta sitten.
- Suomen noin 2,5 miljoonasta kotitaloudesta lähes puolella miljoonalla kotitaloudella ei ole autoa, Kiuru muistutti.
Ostarin rakennutti Citycon-yhtiö, joka omistaa 36 kauppakeskusta Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Kymmenen kauppakeskuksista sijaitsee pääkaupunkiseudulla.


Vantaan Sanomat 30.11.2011
Ministerikin kiinnostui Martinlaakson Ostarista
Vielä pari päivää sitten Martinlaakson Ostarilla parveili pelkästään rakennusmiehiä, mutta torstaista lähtien Kivivuorentien 4:ssä tehdään myös ostoksia. Kiinteistösijoitusyhtiö Citycon avaa Martinlaakson vanhan ja pienen ostoskeskuksen paikalle rakennetun Ostarin 1. joulukuuta kello 10.
Myymälätilaa aivan Martinlaakson juna-aseman ja bussiterminaalin kyljessä sijaitsevassa kauppakeskuksessa on 7300 neliötä. Avajaispäivänä liikkeen avaa parikymmentä yritystä, joista kaksi on vuokralla vain lyhyen joulusesongin ajan.
- Etsimme vielä kolmea pitkäaikaista vuokralaista, kertoo Martinlaakson Ostarin kauppakeskuspäällikkö Susanne Ahonen.
Martinlaakson Ostarissa voi muun muassa käydä kampaajalla, kahvilla, laitattamassa kyntensä ja päivittäistavaraostoksilla. Siellä onnistuu myös optikkokäynti, leffojen vuokraus, lääkkeiden osto ja vaatteiden pesettäminen.
- Kuntosali avaa tammikuussa, Ahonen lisää. Ostarin yrittäjistä osa on martinlaaksolaisille tuttuja, sillä ne muuttavat uusiin tiloihin radan toiselta puolelta Martinkeskuksesta.
Alunperin ostoskeskuksella on tarkoitettu kauppapaikkaa, jossa liikkeisiin astutaan sisään ulkokautta. Kauppakeskuksessa voi puolestaan liikkua vaikka paitahihasillaan, sillä myymälöihin mennään sisätilojen kautta. Citycon on halunnut säilyttää Martinlaaksossa ostoskeskuksen lempinimen Ostarin, vaikka se onkin kauppakeskus. Ostari-nimi kun istuu niin hyvin ihmisten suuhun.
Cityconilla on Vantaalla ennen Martinlaaksoa kolme kauppakeskusta, Isomyyri, Myyrmanni ja Tikkuri.
- Me emme rakenna myymälätilaa pelloille, vaan sinne missä ihmiset jo asuvat, Ahonen kiteyttää Cityconin toiminta-ajatuksen. Hän uskoo, että asunto-ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) vastasi avajaiskutsuun myönteisesti juuri siitä syystä, että Martinlaakson kauppakeskus on lähellä asukkaita. Ostarin lähimmät asunnot ovat osittain sen päällä, kun 15-kerroksinen Martintornin asuintalo valmistuu ensi keväänä.


Helsingin Sanomat 30.11.2011
Katriinan potilaat siirtyvät Martinlaakson terveysasemalle
Vantaa siirtää Katriinan terveysaseman potilaat Martinlaaksoon. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti siirrosta toistaiseksi. Ajatus terveysaseman ulkoistamisesta hylättiin.
Katriinan terveysasemalla on kolme lääkärin ja kolme sairaanhoitajan vakanssia, jotka siirtyvät toistaiseksi Martinlaakson terveysasemalle.
katriinan terveysasemaa on vaivannut lääkäripula. Asemalle ei ole saatu palkattua myöskään vuokralääkäreitä. Katriinan asema on ollut suljettuna kesäkuusta.


Kaupunkilehti Vartti 18.11.2011
Myyrmäki ja Martinlaakso koristellaan jouluvaloin
Martinlaaksossa ja Myyrmäessä loistavat pian alkavan joulukauden aikana uudet jouluvalot. Ajatus alueiden jouluvaloista on itänyt jo vuosia. Asennustöihin päästään viimeinkin viikolla 48.
- Idea jouluvalaistukseen tuli vuosia sitten martinlaaksoslaiselta asukkaalta. Hankinnassa on ollut monta estettä, kuten hinta. Nyt hintataso on laskenut merkittävästi ja led-tekniikka on tehnyt valoista vähän energiaa kuluttavia, Myyrmäen aluetoimikunnan jouluvaloryhmään kuuluva Hilkka Kemppinen kertoo.
Martinlaaksossa valohuntuun puetaan kaksi lehmusta, jotka sijaitsevat lähellä Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Mercurian ja Martinus-konserttitalon sisäänkäyntejä.
- Valot merkkaavat jo kaukaa, että tällä kohdalla on jotain tärkeää, Kemppinen kuvailee.
Myyrmäessä valo ripustetaan Paalutorille kahteen pylväshaapaan ja yhteen vaateraan.
- Ne luovat torille sadunomaista tunnelmaa, kuten KeskiEuroopan joulutoreilla.
Kustannuksista vastaavat Myyrmäen aluetoimikunta, Mercuria, torikauppiasyhdistys ja konserttitalo Martinus.
- Yritimme saada rahoitukseen mukaan myös Citycon Oyj:tä, joka omistaa Martinlaakson uuden ostoskeskuksen ja Myyrmannin, mutta se ei onnistunut.
Martinlaakson valot maksavat asennuksineen lähes 8000 euroa. Myyrmäen valojen hinta on noin 2500 euroa. Vantaan kuntatekniikan keskus huolehtii valojen kunnossapidosta ja sähköä valot saavat katuverkosta.
- Hintero selittyy sillä, että Martinlaakson lehmuksissa on paljon oksia, jolloin lamppuja tarvitaan 3-4 kertaa enemmän kuin Myyrmäessä, Kemppinen sanoo.
Kuinka sitten on jouluvalaistuksen laita jouluvalopuuhanaisen omassa kodissa?
- En tykkää amerikkalaisesta kilkutikilkutisysteemistä, mutta laitan ensimmäisenä adventtina hillityt valot pihapensaaseeni. Lisään valaistusta vähitellen ja viikoa ennen aattoa laitan joulutähden ikkunaan. Pidän joulusta todella paljon, Kemppinen naurahtaa.


Vantaan Sanomat 2.11.2011
Neljä eläintä ja muna loistavat Martintornissa
Martinlaaksoon rakenteilla olevan Martintornin viisitoistakerroksisen talon parvekkeita koristavat peura, jänis, kettu ja perhonen sekä linnun muna. Ne muodostavat Fauna-valoteoksen, jonka on tehnyt Skanskalle lietolainen kuvataiteilija Silja Selonen.
Bussiterminaalin suuntaan loistava kokonaisuus on paikoillaan talon rakentamisen ajan eli ainakin tammikuun loppuun asti. Valoteoksen tekniikka on yksinkertainen.
- Ne ovat erillisiä maalauksia, jotka on ripustettu parvekelasitusten sisäpuolelle ja valaistu ultraviolettivalolla sisältä päin, Selonen kertoo. Parhaiten ne pääsevät esiin pimeällä.
Figuurit loistavat valkaistulla puuvillakankaalla, kun niiden tausta on maalattu mustaksi. Suurin teoksista on leveydeltään neljä metriä ja korkeudeltaan 2,60 metriä.
- Parhaiten ne pääsevät esiin pimeällä. Selonen halusi eläinhahmoilla huomioida seudun luontoa.
- Sehän on aika vehreää aluetta.
Jostain syystä työn tilannut Skanska ei halunnut maalaukseen lintua, joten taiteilija maalasi kankaalle linnun munan.
Valoteoksen voi kierrättää vaikka jossain muussa rakennuskohteessa, sillä kankaat on pingotettu parvekkeille, ja ne voi irottaa ja rullata säilytettäväksi.
Asunto-osakeyhtiö Martintorniin valmistuu keväällä 67 asuntoa. Niistä suurin osa on jo myyty.
Rakennukseen kahteen ensimmäiseen kerrokseen valmistuu liiketilaa noin 7?300 neliömetriä. Martinlaakson puretun ostoskeskuksen paikalle rakennettavaan kauppakeskukseen tulee päivittäistavarakauppaa ja muun muassa apteekki, pankkipalvelut sekä lounas-kahvilaravintoloita. Kellarikerrokseen tehdään pysäköintihalli 475 autolle. Martinlaakson ostari avataan 1. joulukuuta.


Vantaan Sanomat 2.11.2011
Kehä III:n liikenne uusiksi keskellä yötä
Kehä III:n länteenpäin suuntautuva liikenne siirretään välillä Raappavuorentie–Vantaankoski uudelle ajoradalle keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Samalla poistuu käytöstä länteen menevällä ajoradalla ollut rakennustyömaan ohittanut kiertotie Vantaankosken liittymän ja Martinlaakso/Myyrmäki -liittymän välillä.
Liittyminen Isontammentieltä Kehä III:lle on suljettu pysyvästi. Kehä III:lle liitytään Isontammentieltä jatkossa Vanhan Nurmijärventien kautta.
Myös liittyminen Myllyniityntieltä Kehä III:lle on suljettu. Myllyniityn tieltä pääsee liittymään Kehä III:lle jälleen ensi kesänä Sanomatien valmistumisen jälkeen. Siihen asti on käytettävä Vanhaa Nurmijärventietä.
Muutokset on merkitty opastein. Käytössä on kaksi ajokaistaa molempiin ajosuuntiin. Nopeusrajoitus on 60 kilometriä tunnissa.


Kaupunkilehti Vartti 21.9.2011
Martinlaaksoon rakennetaan asuntoja kehitysvammaisille
Vanhan nuorisotalon tilalle Martinlaaksossa rakennetaan asuntoja kehitysvammaisille. Purkutuomion saanut nuorisotalo jää tyhjilleen ensi vuonna, kun sen toiminta siirtyy uusiin tiloihin Martinlaakson koululle.
Länsi-Vantaallta etsitään parhaillaan myös muita tontteja, joihin voisi rakentaa tulevaisuudessa vammaisten asuntoja. Tahtotilan takana on kaupungin oma sekä valtion linjaukset vammaisten asuntopalveluista sekä laitoshoidin purkamisesta
Vantaa myös haluaa tällä hetkellä kaupungin ulkopuolella laitoshoidossa olevat vammaiset kaupungin rajojen sisäpuolelle.
- Tontteja kartoitetaan Länsi-Vantaalta, koska Itä-Vantaalla vammaisten asuinpalvelut ovat jo aika vahvat. Haluamme tasapainottaa tilannetta, kertoo Vantaan vammaispalvelujen asumispalvelupäällikkö Elli Luoma.
Vammaisten asuntoja varten tarkoitetuilta tonteilta edellytetään, että ne ovat lähellä palveluita ja hyvien kulkuyhteyksien päässä.
- Kehitysvammaisia ei pidetä neljän seinän sisällä, vaan heidän kanssaan tehdään kaikkea sitä, mitä elämässä yleensäkin tehdään. Siksi asuntojen on oltava paikassa , josta on helppo lähteä liikeelle, Luoma sanoo.
Martinlaaksonpolku 3:ssa sijaitsevalle tontille aiotaan tehdä 15 asuntoa kehitysvammaisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Rakennuksen suunnittelua ei ole vielä aloitettu eikä asuntojen tarkoista kustannuksista ole vielä tietoa. Myös nuorisotalon purkuajankohta on vielä päättämättä.
- Asunnot ovat valmiina aikaisintaan vuonna 2014, arvelee Vantaan kiinteistöjohtaja Pasi Salo.


Vantaan Sanomat 10-11.9.2011
Martinlaakson ostarin avajaiset joulukuussa
Martinlaaksoon rakennettava kauppakeskus on saavuttanut harjakorkeutensa. Keskuksen yläpuolelle valmistuu vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Ostarin avajaisia vietetään 1. joulukuuta.
Uusi kauppakeskus sijaitsee Martinlaakson keskeisimmällä paikalla, rautatie- ja linja-autoasemien välittömässä läheisyydessä.
14 kerroksisen rakennuksen kahteen ensimmäiseen kerrokseen tulee liiketilaa noin 7300 neliömetriä. Kauppakeskukseen sijoittuu päivittäistavarakauppaa ja muun muassa apteekki, pankkipalvelut ja lounas-kahvilaravintoloita. Kellarikerrokseen rakennetaan parkkihalli 475 autolle.
Rakennuttaja on Citycon Oyj ja pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy.
- Parhaillaan työn alla ovat rakennuksen ulkovaippa, pihatyöt ja sisävalmistustyöt. Koko työmaan henkilövahvuus on noin 140 henkeä, kertoo työpäällikkö Niilo Takala Skanskasta.
Skanska Kodit rakentaa kauppakeskuksen yläpuolelle 67 vapaarahoitteista omistusasuntoa.
- Suurin osa asunnoista on jo myyty. Vapaana on vielä joitakin kaksioita ja kolmioita, kertoo Skanska Kotien asiakkuusjohtaja Markku Koivu.
Asuntoyhtiö Martintorni valmistuu ensi keväänä.


VabntaanSanomat 10-11.9.2011
Katriinan terveysasema on taas lakkautuslistalla
Vantaa kaavailee jälleen Katriinan terveysaseman sulkemista. Aseman vastaanottotoimintaa ja palvelutuotantoa kaavaillaan siirrettäväksi Martinlaakson ja Myyrmäen terveysasemille.
Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee esitystä kokouksessaan ensi maanantaina.
Perusteena lakkautukselle on jatkuva työvoimapula. Avoinna oleviin lääkärinvakansseihin ei ole tullut yhtään hakijaa. Jatkuvien poikkeusjärjestelyjen vuoksi potilaita on jouduttu toistuvasti ohjaamaan Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen.
Myös henkilökunta on kuormittunut. Pieni yksikkö on ollut hyvin haavoittuva poissaoloille.br>Terveysaseman kohtalo on puhuttanut vantaalaisia oj pitkään. Esimerkiksi huhtikuussa 2010 johtavat virkamiehet vetivät terveysaseman lakkauttamisen pois lautakunnan esityslistalta viime tingassa.
Katriinan terveysasema on tammi-toukokuussa tuottanut 1850 lääkärissäkäynitä ja 1674 hoitajakäyntiä.


Helsingin Sanomat 8.9.2011
Vantaa esittää Katriinan terveysaseman sulkemista
Katriinan terveysasemaa Länsi-Vantaalla esitetään lopetettavaksi. Aseman palvelut siirtyisivät Martinlaakson ja Myyrmäen terveysasemille.
Vantaan kaupungin peruste lopettamiselle on pienen terveysaseman jatkuva työvoimapula. Terveysaseman avoimiin lääkärinpaikkoihin ei kaupungin mukaan ole tullut yhtään hakijaa.
Alueen väestö joutuu nytkin käyttämään Martinlaakson ja Myyrmäen terveysasemia. kaupunki olisi siirtämässä Katriinasta vapautuvaa työvoimaa Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen.
Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee asiaa maanantaina.


Videofirma Makuuni lopetti 28.8.2011 Martinkeskuksessa
Aikanaan Aseman liikekeskuksen purkamista pakoon Martinkeskukseen siirtynyt Videofirma Makuuni on lopettanut toimintansa 28.8.2011 Martinkeskuksessa.


kaupunkilehti Vartti 17.8.2011
Vanha maatalo paloi maan tasalle
Autiotalo tuhoutui täydellisesti aivan Vantaankosken juna-aseman vieressä viime viikon sunnuntaina alkuillasta.
Liekit valtasivat Myllymäentiellä sijainneen vanhan maatilarakennuksen kello 18 aikaan.
- Huolella oli sytytetty. Talo oli ehtinyt palaa noin kymmenen minuuttia ennen kuin pelastuslaitos saapui paikalle, Arto Latvala pelastuslaitokselta kertoo.
Kivijalkaan asti palaneen rakennuksen vieressä on useampia autiotaloja, jotka eivät vahingoittuneet palossa. Kaikki palopaikan lähitalot odottavat purkua.
Sammutustöiden jälkeen pelastuslaitos raivasi aluetta muutaman tunnin ajan. Viimeisetkin yksiköt poistuivathiiltyneiksi raunioiksi muuttuneen rakennuksen luota iltayhdeksään mennessä.


kaupunkilehti Vartti 17.8.2011
Jumppatauko vetreyttää raksamiehen lihakset
Vartin lukija ei ollut uskoa silmiään, kun näki Martinlaakson liikekeskuksen työmaalla jumppaavat työmiehet. Näky ei kuitenkaan ollut harhakuva, sillä Skanska Oy:n työmailla on jumpattu jo usean vuoden ajan. Eikä rakennusmiehen jalka nouse pelkästään Suomessa, sillä Skanskan työntekijät jumppaavat iana Yhdysvaltoja myöten.
- Rakennustyö kuormittaa tuki- ja liikuntaelimiä, jolloin liikunta auttaa jaksamaan paremmin. Lisäksi mukana on turvallisuusnäkökulma. Jumppa on yleensä aamulla, jotta lihakset vetreytyvät ja vältetään esimerkiksi revähdyksiä työmaalla, kertoo Skanska Oy:n viestintäpäällikkö Liisa Salmela.
Työmaajumppa kestää noin 15 minuuttia. Osallistujia liikuntahetkiin on yleensä runsaasti.
- Asenteet ovat muuttuneet koko ajan positiivisemmiksi, kun alun epäluulojen jälkeen on huomattu, että jumpasta on hyötyä. Aliurakoitsijoiden työntekijät eivät tosin aina ole liikuntahetkistä kiinostuneita, Salmela sanoo.
- Taukotreeni ei riitä pitämään hyvää kuntoa yllä, minkä vuoksi työntekijöitä kannustetaan liikkumaan muulloinkin. Rakennustyö vaatii hyvää fyysistä kuntoa, hän jatkaa.
Liikunnallisen hetken ohjaa rakennustyöntekijä, jonka Skanska on kouluttanut treenivetäjäksi. Koulutuksia järjestetään vuosittain useilla paikkakunnilla Suomessa.
raksatyömailla jumppaillaan kesät talvet yleensä kerran viikossa, tosin osalla työmaista jumppatuokio järjestetään useamman kerran viikossa. Pääsääntöisesti liikuntahetki järjestetään ulkona, mutta huonoilla säillä ollaan sisällä, mikäli rakennuksen tilanne antaa myöden. Jumpan liikkeet on valittu rakennustyötä silmällä pitäen.
- Siellä tehdään esimerkiksi kurottavia ja tasapainoa kehittäviä liikeitä, Salmela kertoo.


Vantaan Sanomat 13.-14.7.2011
Urheilualue maksoi lisätöineen 700 000 euroa. Kohde saa osakseen myös arvostelua.
Upealla, punaisella Martinlaakson pesäpallokentällä on pelattu kesäkuusta lähtien. Toista näin uutta ja ja ajanmukaista kenttää ei löydy koko pääkaupunkiseudulta.
Lähiliikuntapaikka avataan vasta, kun urakka on otettu vastaan, aikaisintaan elokuun jälkipuoliskolla.
Kummankin pintaan on rakennettu hiekkatekonurmi.
- Alueella on kunnostettu pesiskenttä ja lähiliikuntapaikka, tenniskenttien alue, joka voi toimia talvella tekojäänä. Paikan alle on tehty jäähdytysputkisto. Lisäksi rakennetaan uusi skeittialue, kertoo liikuntajohtajan viransijainen Jari Lärka.
Kentän ympärille on pystytetty aita, kulkuväylät asfaltoitu sekä istutuksia parannettu. Kokonaisurakka lisätöineen maksaa noin 700?000 euroa.
Uudenmaan ely-keskus myönsi Martinlaakson urheilualueelle 150 000 euroa valtionavustusta.
Pesiskentän kunnostus alkoi viime lokakuussa.
Töitä läheltä ihmetellyt vantaalainen arvioi, että hiekkaa on kuskattu satoja tonneja pois ja takaisin. Välillä työmaalla on ollut viisikin traktoria ja kaivinkonetta. Putkia on upotettu satoja metrejä.
Valvojapuutarhuri Ismo Makkosen mukaan asfaltoitavilla alueilla on suoritettu massanvaihto, osa kaivumaista on hyödynnetty viheralueiden täytöissä ja osa ajettu kaatopaikalle eli epäkurantti maa-aines.
- Lähiliikuntapaikka-alue on salaojitettu ja sen alle rakennettu jäähdytysputkisto, asfalttialueella on uusittu sadevesijärjestelmät, valaistukselle suojaputkitus sekä kentän ylläpitoa varten kenttävesipostit, sanoo Makkonen.
Hankkeeseen on varattu 700 000 euroa kuntatekniikan keskuksen urheilulaitosten määrärahasta.
Lärkan ja Makkosen mukaan lisä- ja muutostöistä huolimatta ollaan pysytty budjetissa.
Martinlaakson urheilualueen perusparantamishankkeen tavoitteena on ollut parantaa urheilualuetta sekä toiminnallisesti että laadullisesti.
- Alueen käyttöä on pyritty tehostamaan ja laajentamaan kehittämällä aluetta ympärivuotiseksi monitoimiliikuntapaikaksi. Urheilualueen palveluiden parantamisen tavoitteena on lisätä lähialueen asukkaiden liikunnanharrastamisen mahdollisuuksia, kertoo Lärka. - Lähiliikuntapaikka lisää harrastamismahdollisuuksia erityisesti ohjattuun seuratoimintaan kuulumattomille vantaalaisille.
Pesiksen tekonurmikenttiä on vähän. Itä-Vantaan mahtiseura Päiväkummun Pesis pelaa ottelunsa Rekolan kentän tekonurmella.
Helsingissä parhaat kentät ovat Meilahdessa ja Roihuvuoressa sekä Espoossa Mailapuistossa Espoonlahdessa.

Ei vain pesäpalloa
Martinlaakson urheilualuetta käyttävät lähialueen asukkaat, koulut, oppilaitokset sekä seurojen ja yhteisöjen jäsenet.
Hiekkatekonurmikenttä soveltuu pesiksen ohella myös muiden lajien käyttöön.
Kaupungin liikuntapaikat ovat vapaasti kuntalaisten käytettävissä liikuntapaikkojen aukioloaikoina, kun kentille ei ole myönnetty vakituisia tai tilapäisiä käyttövuoroja.
Pesiskentälle on myönnetty vuoroja Vantaanjoen Juoksulle. Seura käyttää kenttää sekä harjoitteluun että otteluihin.

Kritiikkiä rahojen poliittiselle ohjaukselle - Jorma Rinne
- En vastusta urheilua, mutta pidän näin suuren rahamäärän käyttöä tällaiseen kohteeseen kyseenalaisena, kun se palvelee vain muutamaa sataa ulkoilijaa, toteaa lähialueen asukas.
- Arvostelen rahojen poliittista ohjausta. Toinen virasto valittaa, että rahapulan vuoksi pitää sulkea terveysasemia tai jotain muuta vastaavaa, toisen viraston täytyy keksiä isoja projekteja, jotta saa myönnetyn budjetin rahat tuhlattua.
Asukkaan mukaan ehkä nyt olisi aika herättää taas keskustelua poliittisesta rahanjaosta, kun aina valitetaan Vantaalla rahapulasta.
- Tuskinpa missään muualla Suomessa on pesäpallokenttää tällä tavoin 'kullalla' vuorattu ja vain muutamien ihmisten iloksi.
- Vanhusten- ja terveydenhuoltoonhan tällaiset 'ylimääräiset' rahat pitäisi ohjata.


Helsingin Sanomat 5.7.2011
Vantaalla aletaan tutkia keskiaikaista kylätonttia
Vantaan Mårtensbyhyn perustetaan arkeologinen kaivausalue 18. heinäkuuta alkaen. Paikka on Lillas-nimisellä tontilla, joka autioitui 1800-luvulla. Kaivauksen järjestäjinä toimivat Vantaan kaupunginmuseo ja historiatoimikunta.
Tavoitteena on paikantaa tontin 1500-luvun ja mahdollisesti myös sitä vanhemmat maakerrokset. Vanhojen kerrosten löytyminen antaisi mahdollisuuden verrata historiallisia lähteitä esimerkiksi paikalta löydettyihin esineisiin.
Tarkoituksena on luoda arkeologian ja historiallisen lähdeaineiston avulla mahdollisimman yksityiskohtainen kuva paikan ja sen asukkaiden vaiheista.
Tontilla on elänyt ainakin 1500-luvulla talonpoika Göran Bonde, joka harrasti talonpoikaispurjehdusta ja kävi kauppaa Tallinnassa asuvien kauppiaiden kanssa. Kaivaukset päättyvät syyskuussa.
Nykyinen Martinlaakso on vanhan Martinkylä-nimisen maarekisterikylän takamaata. Kaivaukset ovat osa Viron Padisen kunnan kanssa yhteistyössä toteutettavaa projektia, jonka puitteissa tutkittiin jo viime kesänä Gubbackan keskiaikaista kylätonttia Länsisalmessa. (huom. kursivoidut lisäykset ovat Kaupunkilehti Vartin vastaavasta artikkelista).


Martinkeskuksessa tapahtunut kesä-heinäkuussa
- Parturi/kampaamo avasi ovensa uudelleen tulipalon jälkeen.
- Ala-aulan keskellä sijatsevan kioskikahvion pitäjä vaihtui.
- Kiinteistövälittäjä JYA poistui Martinkeskuksesta. Sen tilalle on tulossa tatuointiliike!


Pääkaupunkilehti Vartti 25.5.2011
Myyrmäen laboratorio muuttaa kauppakeskukseen
Myös Martinlaaksossa tapahtuu terveyspalvelujen muuttoliikettä
Martinlaakson terveysaseman hammashoitola lopetetaan 6. kesäkuuta, jonka jälkeen martinlaaksolaiset käyvät (pakotettuina) Kanniston uudessa hammashoitolassa. Muuton syynä on tilapula, sillä Martinlaakson terveysasema on jo pitkään kaivannut hammashoidon tiloja omaan käyttöönsä.
- Kanniston hammashoitola on vähän (?) hankalamman matkan päässä kuin Martinlaakson hammashoitola. Toivottavasti kulkuyhteydet sinne kuitenkin paranevat tulevaisuudessa, sanoo ylihammaslääkäri Harri salonen.


Pääkaupunkilehti Vartti 4.5.2011
Kouluremontit nielevät rahaa
- Tämän vuoden investoinnit ovat ennätystasolla. Se johtuu luultavasti siitä, että meillä on isoja hankkeita meneillään, sanoo Vantaan kaupungin tilakeskuksen hankepalvelujohtaja Pekka Wallenius.
Suurin käynnissä oleva työ on Martinlaakson koulun perusparannus, jonka kustannusarvio vuosille 2010-2011 on 12,7 miljoonaa euroa. Urakan aikana koulu ja sen yhteydessä oleva nuorisotila remontoidaan täysin: rakennuksessa uusitaan muun muassa putket, sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmät, jukisivu sekä sisätilojen pinnat. Kouluun on myös rakennettu kaksi laajennusosaa. Remontin jälkeen katon alle muuttaa myös alakoululaisia, koska Laajavuoren huonokuntoinen koulu puretaan. Koulun nimi muuttuu Martinlaakson yhtenäiskouluksi.
Martinlaakson koulu on rakennettu 1970-luvulla, kuten Hakunilan koulukin, joka on toinen kaupungin isoista perusparannuskohteista. Hakunilan koulun remonttia ja laajentamista on tehty noin vuosi ja se valmistuu kesä-heinäkuun vaihteessa.


Maaliskuussa palovahinkoja kärsinyt parturi/kampaamo avattiin huhtikuussa
Maaliskuussa mittavia palovahinkoja kärsinyt parturi/kampaamo Martinkeskuksessa avasi uudelleen ovensa uusittuna huhtikuussa.


Pääkaupunkilehti Vartti 20.4.2011
Ensi kevääksi uuteen kouluun
Laajennusosa Martinlaakson kouluun valmistuu vuodenvaihteessa ja oppilaat pääsevät aloittamaan ensi kevätlulkukauden uudistetussa yhtenäiskoulussa. Korjaustöiden ajan martinlaaksolaiset opiskelevat Myllymäen koulussa.
Martinlaaksoon siirtyvät remontin jälkeen myös sisäilmaongelmista kärsineet Laajavuoren alakoululaiset, joiden opinahjo puretaan.


Vantaan Sanomat 16.3.2011
Martinlaakson ostari valmistuu syksyllä
Betonielementit saavat reipasta kyytiä Martinlaakson uuden kauppakeskuksen työmaalla. Ostarin rakentaminen on aikataulussaan ja se valmistuu syksyllä.
Citycon Oyj käynnisti kauppakeskuksen rakentamisen alkuvuodesta 2010. Se sijoittuu Martinlaakson keskeisimmälle paikalle, rautatie- ja linja-autoasemien välittömään läheisyyteen.
Tontilta purettiin vaha ja huonokuntoinen ostoskeskusrakennus.
Uuteen kauppakeskukseen tulee uutta vuokrattavaa liiketilaa 7300 neliömetriä ja pysäköintitiloja 475 autolle. Ostarin peruskivi murattiin marraskuussa.
Keskuksen valikoiman pääpaino on päivittäistavaroissa ja muissa arjen asiointiin liittyvissä tuotteissa sekä paikallisissa palveluissa.
Ostarilla avaavat ovensa muun muassa pari päivittäistavarakauppaa, kahviloita, ravintola, kioski, kukkakauppa, pankki, pelipaikka, optikkoliike, kampaamoita, autonpesu ja rakennekynsiliike.
- Tiloja on saatu aika hyvin vuokratuksi, mutta vapaitakin paikkoja vielä on, toteaa kiinteistökehitysjohtaja Jukka Posti Citycon Oyj:stä.
Kauppakeskuksen päälle rakennetaan asuntoja, joiden rakennusoikeuden Citycon on myynyt Skanska Talorakennus Oy:lle.
Citycon investoi hankkeeseen 26,3 miljoonaa euroa.
Martinlaakson tulevan maamerkin 14-kerroksisen rakennuksen kahteen ensimmäiseen kerrokseen tulevat liiketilat.
Kauppakeskuksen yläpuolelle valmistuu vapaarahoitteisia omistusasuntoja.
Ostarin rakennustyöt käynnistyivät vanhan rakennuksen purkutöillä viime vuoden toukokuussa ja rakentaminen alkoi kesäkuussa.


Pääkaupunkilehti Vartti 16.3.2011
Murtomiesten saaliksi suklaata ja pari lakua
Laajavuorenkujalla Vantaan Martinlaaksossa sijaitsevaan Juhan kioskiin tehtiin murtoyritys maanantain ja tiistain välisenä yönä. Kioskiin pyrkineet pitkäkyntiset saivat saaliikseen viisi suklaapatukkaa ja muutaman lakun. Murtoyrityksen taloudelliset vahingot yrittäjälle nousevat kuitenkin noin tuhannen euron tuntumaan.
Kioskia sivutoimisesti pyörittävän Juha Jäntin mukaan murtovarkaissa olleet tekijät eivät onnistuneet pääsemään liikkeen sisälle ja anastetun omaisuuden arvo jäi vähäiseksi. Suurimmat taloudelliset menetykset aiheutuvat murtoyrityksen jälkien korjaamisesta.
- Kioskiin joudutaan uusimaan ainakin kolme ikkunaa, kaksi ovea ja ikkunaluukkuja, jotka vaurioituivat murtoyrityksessä, Jäntti kertoo.
Kadunvarren pikkukioskin ikkunoissa on paksut teräskalterit, jotka estivät murtautujien pääsyn kioskiin. Kioskissa myydään muun muassa olutta ja tupakkaa, joita pitkäkyntiset Jäntin mukaan saattoivat tavoitella.
- Lähistön asukkaiden mukaan alueella olisi liikkunut maanantain ja tiistain välisenä yönä nuorisoporukka, joka mahdollisesti on teon takana, Jäntti kertoo.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Mikko Kososen mukaan murtoyrityksen tehneet ovat toistaiseksi vapaalla jalalla.
Juhan kioskiin kohdistuneesta murtoyrityksestä tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Itä-Uudenmaan poliisilaitokseen.
Mikko Vesa, Vartti


Helsingin Sanomat 16.3.2011
Savuava kauppakeskus tyhjennettiin Vantaalla
Vantaan Martinlaaksossa sijaitseva kauppakesku täyttyi savusta tiistaina, kun suljettuna olleen parturi-kampaamon keittiössä syttyi tulipalo puoli kahdeksan aikaan illalla.
Poliisi ja liikkeiden työntekijät tyhjensivät kauppakeskuksen heti asiakkaista ja henkilövahingoilta säästyttiin. Palokunta sammutti liekit nopeasti.
Palo ei ehtinyt levitä kauppakeskuksen muihin kiinteistöihin, mutta savuhaitat ovat mittavat.
Kauppakeskuksen liikkeitä voi olla keskiviikkona suljettuna.
Terveysviranomainen tarkastaa sisätilat mahdollisten savuhaittojen varalta. Kauppakeskuksessa sijaitsee esimerkiksi ruokakauppa ja pizzeria.
Poliisi tutkii palon syttymissyytä.


Helsingin Sanomat 1.3.2011
Terveysasemien vastaanotto muuttuu Länsi-Vantaalla
Kiireellistä hoitoa saa vain Myyrmäen terveysasemalta
Potilaiden vastaanotto uudistuu tänään tiistaina Länsi-Vantaan terveysasemilla. Maaliskuun alusta lähtien Myyrmäen, Katriinan ja Martinlaakson terveysasemilla pysyvän omalääkärin saavat vain yli 75-vuotiaat, pitkäaikaissairaat tai potilaat, joiden sairaus edellyttää pysyvämpää lääkärisuhdetta.
Muut potilaat ohjataan jatkossa kulloinkin vapaana olevalle lääkärille. Kiireellisissä tapauksissa hoitoon pitää hakeutua jatkossa Myyrmäen terveysasemalle arkisin klo 8-16. Muina aikoina terveyskeskuspäivystys toimii Peijaksen sairaalassa kuten tähänkin asti.
Terveysasemat ovat lähettäneen kirjeen niille potilaille, joiden on arvioitu potilastietojen perusteella tarvitsevan omalääkärin. Muut mahdollisesti omalääkäriä tarvitsevat potilaat saavat tiedon omasta lääkäristä, kun he seuraavan kerran ovat yhteydessä terveysasemaan.
Muutoksesta jaetaan myös tiedote kaikkiin koteihin Länsi-Vantaalla. Vastaava muutos toteutuu Keski- ja Pohjois-Vantaalla elo-syyskuussa.


Vantaan Sanomat 29.-30.1.2011
Maissi Salmi lähtee - draama ja teatteri jäävät
Elämäntyö: Teatteri ja ilmaisutaito tempaisivat Martinlaakson lukion opettajan mukaansa
-En jää keinutuoliin istumaan, sanoo kouluteatterin uranuurtajiin kuuluva Maissi Salmi. Martinlaakson lukion pitkäaikainen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, draamaopettaja Maissi Salmi jäi äskettäin eläkkeelle, mutta ei jätä teatteria.
Hän tekee väitöskirjaa ja ohjaa Vantaan elomarkkinoille loitsunäytelmän Hiisi vieköön, jossa esiintyy lukion oppilaita. Salmi on tyytyväinen, että teatteri ja draama kukoistavat Martinlaakson lukiossa myös hänen jälkeensä.
Innokas opettaja ehti tehdä koulussa lähes 50 näytelmää. Korkeintaan kymmenessä esityksessä oli valmis käsikirjoitus.
-Teimme teatteria ryhmälähtöisesti opiskelijoitten ideoitten pohjalta. Lähdimme työstämään teemoja ja rakensimme omia juttuja.
-Yhteistyötä oli paljon eri oppiaineiden, kuten esimerkiksi kuvataiteiden ja fysiikan, kanssa,
kertoo Salmi.
Peruskurssin jälkeen draaman jatkokursseilla on tuotettu omia produktioita. Joka vuosi on valmistettu 1-2 teatteriesitystä. Martinlaakson yhteiskoulusta 1972 alkanut ura johti Salmen vantaalaiseksi teatterityön vaikuttajaksi ja valtakunnalliseksi kehittäjäksi.
Salmi aloitti yhdessä kuvataiteen lehtori Cleo Mustosen kanssa valtakunnallisestikin uuden oppiaineen, luovan toiminnan, opetuksen 1970-luvuin loppupuolella. Myöhemmin nimi muuttui ilmaisutaidoksi ja draamaksi. -Jos kouluissa olisi enemmän draaman ja teatterin opetusta, oppilashuoltoa ei tarvittaisi niin paljon. Draama voisi olla oppiaineena peruskoulussakin.
-Teatterin keinoin voidaan käsitellä nuoria kiinnostavia, joskus hyvin kipeitäkin asioita. Oppilaita rohkaistaan, vahvistetaan heidän minäkuvaansa.
-Roolin kautta voi esittää hyvin erilaisia tunteita.

Hän pitää kasvatuksellista näkemystä tärkeänä. Kurssien edetessä tähdätään taiteelliseen esitykseen. Salmi teki ensimmäisen koulunäytelmänsä vuonna 1973. Läpimurto valtakunnan tietoisuuteen oli West Wanda Stoori, lukion oma kulttuurikaupunki-2000 hanke. Palkituimmaksi esitykseksi tuli Seitsemän veljestä, jonka ensi-ilta oli noin kaksi vuotta sitten. Sitä esitettiin muun muassa draaman ja teatterin maailmankongressissa Belemissä Brasiliassa viime heinäkuussa.
-Opettajana olen saanut toteuttaa itseäni tavattoman palkitsevassa työssä. Kertyy kokemuksia, joita ei rahalla saa. Vuorovaikutus on heti läsnä oppilaan ja opettajan välillä, kehuu Salmi ammattiaan.


Kaupunkilehti Vartti 16.2.2011
Martinlaakson ostarin tornityöt alkavat pian
Uutta ostoskeskusta rakennetaan Martinlaaksossa lumipyryjen keskellä. Ostarin seinät ovat jo pystyssä ja pohjakerroksessa valetaan parhaillaan pysäköintihallin lattiaa.
Autopaikkoja kellarikerrokseen tehdään noin 475. Liikerakennuksen lumisella katolla on puolestaan tilaa liityntäpysäköijille.
Uuteen ostoskeskukseen rakennetaan noin 7500 neliötä liiketilaa, josta noin 75 prosenttia on jo varattu. Taloon ovat tulossa ainakin Lidlin ja S-marketin päivittäistavarakaupat sekä esimerkiksi ravintolamaailma. Liiketilat kokoaa yhteen avara käytävä.
Ostarin pinta on vielä paljasta betonielementtiä ja rakennustyömaan suojapeitteitä. Vähän myöhemmin sen julkisivut ovat sekä junaradan että Kivivuorentien suuntaan lasia ja punaista tiiltä.
- Sisätilojen pintamateriaalitöitä ostoskeskuksessa tehdään kesällä, vastaava mestari Kai Pöntynen Skanska Talonrakennus Oy:stä kertoo.
Liikerakennuksen yhteyteen tehdään 15-kerroksinen, 67 asunnon tornitalo kattoterasseineen. Parhaillaan tornitalosta rakenntaan kahta alinta kerrosta, joissa sijaitsevat varasto- ja väestönsuojatilat. Tornitalo kohoaa kohti korkeuksia arviolla viikolla 10, jolloin sen seinäelementtien nostotyöt alkavat.
- Samaan aikaan suljetaan Kivivuorentien ylittävä kevyenliikenteen silta, koska sillalla kulkeminen olisi vaarallista. Kivivuorentielle asennetaan väliaikaiset liikennevalot, jotta tien voi ylittää turvallisesti, Pöntynen sanoo.
Liikekeskuksen on määrä olla valmiina marraskuussa. Tornitalo valmistuu asumiskuntoon myöhemmin, todennäköisesti ensi vuoden toukokuussa. Tämän vuoden aikana valmistuu myös otarityömaan naapurikohde, SRV:n rakentamat kerrostalot.
Työt ovat sujuneet hyvin, vaikka kahden suuren rinnakkaiselo on vaativaa jo pelkästään liikennemäärien vuoksi. Mutta mihin on haudattu vanha aseman ostari, joka purttiin uuden tieltä pois?
Esimerkiksi teräsosat menivät kierrätykseen ja betoni maanrakennusaineeksi. Museoviraston käskystä valokuvasimme vanhan ostoskeskuksen sekä sisältä, että ulkoa ennen kuin se purettiin, Pöntynen sanoo.


Tästä pääset suoraan muihin uutisiin vuosilta 1996 - 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013 ja 2014

Sivun alkuun Pääsivulle

Näillä sivuilla käyty aiemmin 100650 kertaa.
Laskuri käynnistetty uudelleen 1.2.2011
Olet :s näillä sivuilla kävijä.
Kiitos käynnistä! Pistäydy uudelleenkin.

LKV Tuija Hurme Oy
Vapaata mainostilaa
martinlaaksolaisille
yrityksille
Ota yhteys tästä