Keskustelufoorumi KESKUSTELUFOORUMI


MARTINLAAKSON LINKIT

 Pääsivu Pääsivu
 Martinlaakson historiaa Martinlaakson historiaa
 Ajankohtaista Martinlaaksossa Ajankohtaista
       Martinlaaksossa v. 2015
 Tapahtumia Martinlaaksossa Edellisten vuosien
       tapahtumia

 Martinlaakson Asukasyhdistys ry Martinlaakson as. yhd.
 Koulut ja oppilaitokset Päiväkodit, koulut
       ja oppilaitokset
 Kaupungin palvelut Kaupungin palvelut
 Martinmiilu Martinmiilu
 Konserttitalo Martinus Konserttitalo Martinus
 Martinlaakson kirjasto Martinlaakson kirjasto
 Liikenne ja kaupat Liikenne, kaupat ja
       kauppakeskukset
 Yksityiset yritykset Yksityiset yritykset
 Martinlaakson Huolto Oy Martinlaakson Huolto Oy
 Martinlaakson voimalaitos Martinlaakson
       voimalaitos
 Martinlaakson apteekki Martinlaakson apteekki
 Sanomapaino Sanomapaino Oy
 Hansaprint Hansaprint Oy
 Pöyry Oyj Pöyry Oyj
 VTI Technologies VTI Technologies Oy
 Vantaan LähiönäyttämöVantaan Lähiönäyttämö

 Martinlaakso 30v Martinlaakso 30-vuotta
 Kuvakatsauksia Kuvakatsauksia
       Martinlaaksosta
 Martinmarkkinat Martinmarkkinat
 Projekteja Martinlaaksossa Merkittäviä projekteja
       Martinlaaksossa
 F1-ajajat Martinlaakson F1-ajajat
 Taloyhtiöiden vaiheita Eräiden taloyhtiöiden
       vaiheita

 Vantaan kaupungin sivut Vantaan kaupungin sivut
 Länsi-Vantaan alueportaali Länsi-Vantaan uusi
       alueportaali
 Vantaalla.info sivut Vantaalla.info sivut
 Martinlaakso Wikipediassa Wikipedia

 HSL aikatauluja Liikenteen aikataulut
 HSY jätehuolto Jätehuolto (HSY)

Etsi Etsi muuta Infoa tällä
tietoja Internetistä

Internet-pankkipalvelut:
Näillä sivuilla olevien joidenkin pdf-dokument-tien lukemiseen tarvitset Acrobat Reader-ohjelman, jonka voit ladata ilmaiseksi tästä:
Acrobat Reader
Acrobat Reader



Aika ennen Martinlaaksoa...

Martinlaakso ja Vantaanlaakso ovat osia vanhasta Martinkylän maarekisterikylästä. Alueelle oli jo 1600-luvulla muodostunut yhtenäinen kyläkeskus, johon kuului viisi kantatilaa, joista on jäljellä vielä Nybacka, Stenbacka, Smeds sekä Guss. Peltojen keskellä on myös sijainnut Lillas -niminen tila, jota asutti 1500-luvulla kuuluisa talonpoikaispurjehtija Göran Bonde. Bonde oli lyhytkasvuisuudestaan saanut liikanimen Lille. Tästä syystä hänen taloaankin alettiin kutsua Lillakseksi.
Göran Bonden kerrotaan velkojensa maksuksi tallinnalaiselle kauppiaalle, hakkauttaneen metsästään, nykyisen Kivimäen koulun tienoilta, puita, joita käytettiin lankkuina hansakauppiaiden laivan, kugin, rakentamiseen.
Martinlaaksolaisilla katujen nimillä kuten Kukintie ja Kukinkuja, on pyritty säilyttämään muistona Göran Bondesta.

Martinlaakson nimi...

Martinlaakson nimen lähtökohtana on vanha maarekisterikylän nimi Martinkylä - Mårtensby. Martinkylän kaikki vanhat nimet olivat ruotsinkielisiä. Mårtensbyn nimi on peräisin jo keskiajalta. Pyhä Martti, Mårten, oli suosittu suojeluspyhimys ja hänen nimensä oli käytetyimpiä etunimiä. Martinkylän nimeä ei kuitenkaan otettu käyttöön uudella asutusalueella Martinlaaksossa, sillä kylän keskusta sijaitsee Vanhan Nurmijärventien varressa. Lisäksi Martinkylän nimi oli jo käytössä kahdessa naapurikunnassa, Espoossa ja Sipoossa.
Martinlaakson kaavan nimistöä laadittaessa 1968 nimitoimikunta päätti pysytellä seudun vanhassa kansanomaisessa nimistössä. Martinlaaksossa on kolme suurta mäkeä, joista suurin on Raappavuori toinen on Laajavuori ja kolmas Kivivuori. Näiden nimien johdannaisia esiintyy (ehkä liiankin kanssa) Martinlaakson katujen polkujen ja kujien nimissä.

1968

- Martinlaakson rakentaminen käynnistyi virallisesti 4.12.1968 juhlavalla "alkupamauksella", jonka käynnistivät Helsingin maalaiskunnan johtaja Lauri Lairala, ARAVA:n pääjohtaja Olavi Lindblom sekä päärahoittajapankin SKOP:n pääjohtaja Onni Särökari.

- Näin käynnistettiin virallisesti Martinlaaksossa ensimmäisten 404 asunnon rakennustyöt. Asuntolainoitettuja asuntoja oli 349, joista vuokra-asuntoja 40, osuuskunta-asuntoja 48 ja omistusasuntoja 261. Ilman aravalainoitusta aloitettiin 55 asunnon rakentaminen.

- Alkupaukkua seuranneessa tilaisuu-dessa julkistettiin alueen rakentamisen alkamisen merkiksi pystytetty perus-salko (lipputanko), jossa valtakunnan lipun on tarkoitus juhlistaa kaikkia aluella vietettäviä rakentamisen ym. tilaisuuksia. Perussalon ympärillä kohoaa teräs-betonijalustalta kolme betonielementtiä symboloiden teollista rakentamista.
Perussalon vieressä sijaitsee samassa yhtey-dessä paljastettu muistolaatta, joka kulmauksen perusparannuksen yhteydessä siirrettiin betonijalustasta graniittilohkareeseen.
Muistolaattaan on kaiverrettu teksti:
"Salpa Oy pystytti tämän salon joulu-kuussa 1968 Martinlaakson rakennus-töiden aloittamisen muistoksi."

- Pääosa Martinlaaksosta rakennettiin aluerakennussopimuksella SALPA Oy:n (sen osakasrakentajien) ja Vantaan (silloisen Helsingin maalaiskunnan) kanssa.
- Salpa Oy oli ostanut maa-alueet jo marraskuussa 1965 ja allekirjoittanut aluerakennussopimuksen 12 000 asukkaan lähiön rakentamisesta lokakuun 26. päivänä 1967.
- Helsingin mlk:n kunnanvaltuusto hyväksyi Martinlaakson asemakaavan maaliskuun 25. päivänä 1968, Sisäasianministeriö salli rakentamisen aloi-tettavaksi lokakuun 11. päivänä 1968 allekirjoitetulla poikkeusluvalla ja rakennuslautakunta myönsi rakennusluvat 14.11.1968.

1969

Kuvia Martinlaakson alkuajoilta...

- Martinlaakson I-rakennusvaiheen harjannostajaiset pidettiin 22.5.1969 Kaivokselan kansakoululla ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muttamaan Martinlaaksoon elokuun lopulla.
- Tiet olivat vielä ennen toista rakennusvaihetta vailla asvaltointia. Martinlaaksontielle ei vielä tässä vaiheessa ollut pikkukengillä asiaa...
- Suuren opastetaulun luo pääsi alkuvaiheessa kääntymällä Hämeenlinnantieltä Kivivuorentielle ja sitä pitkin rakennusalueelle. Taulu sijaitsi nykyisen aseman liikerakennuksen vaiheilla.
- Martinlaaksolla oli jo alkuvaiheessa oma pieni voimalaitoksensa Laajaniityn-tien varrella nykyisen Martinmiilun ja Työterveyslaitoksen välimaisemissa. Se oli toiminut jo kevättalvesta saakka jakaen kaukolämpöä ensimmäisiin taloihin.
- Vuonna 1969 käynnistyi jo Martinlaakson toisen rakennusvaiheen talojen rakentaminen. Kuva on Laajaniityntie 10:n pihalta. Taustalla näkyy Martinlaaksoon ensimmäisten joukossa valmistuneen Laajaniityntie 12:n (As. Oy Salpalehdon) kaksi taloa, joista oikealla olevan kellaritiloissa aloitti Martinlaakson Huolto Oy toimintansa. Ensimmäisenä isännöitsijänä toimi Vilho Uimonen.
- Sitä mukaa kun talot valmistuivat, ne luovutettiin ostajilleen tontteineen. Niinpä rahoitus- ja omistuspohjaltaan erimuotoiset asuntoyhtiöt sijaitsevat omilla tonteillaan.
- Martinlaakson Huolto Oy perustettiin välittömästi ensimmäisen rakennus-vaiheen aikana. Hieman myöhemmin se sai runsaammat toimitilat Martinkeskuksesta kunnes pääsi lopulta omiin tiloihin Kukintien varressa, aivan Hämeenlinnan väylän tuntumassa.
- Säännöllinen linja-autoliikenne Martinlaaksoon aloitettiin syyskuun alussa 1969, mutta koululaiset joutuivat aloittamaan koulutyönsä lähiseudun kouluissa, joissa oli varauduttu oppilaspaikkojen lisäyksiin.
- Syksyllä käynnistyi liikekeskuksen rakentaminen pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto Viljo A. Kyllönen. LVI-työt urakoi Huber ja sähkötekniset työt Sähkökaari Oy.
- Ensimmäisten huoneistojen valmistuessa syksyllä 1969, avasi myös ovensa ensimmäinen valintamyymälä ovensa As. Oy Urhon-Salpan "kivijalassa". Kauppiaana toimi Hannes Heikkonen.

Jos haluat tarkemmin tutustua alueella sijaitseviin palveluihin ja yhtiöihin, klikkaa tästä, niin saat esiin kuvakartan

1970

- Martinlaakson II-rakennusvaiheen harjannostajaisia vietettiin kesäkuun lopulla rakenteilla olevan Martinlaakson liikekeskuksen avarissa halleissa. II-vaiheessa valmistui alueelle yhteensä 581 huoneistoa.
- Martinlaakso sai peruspalvelut hyvin nopeasti. Martinkeskus avattiin joulu-kuussa 1970 alueen toisen rakennusvaiheen aikana, jolloin valmiina oli vasta muutamia kerrostaloja.

1971

- Yhteiskoulu aloitti ensimmäisen lukuvuotensa 23.8.1971 Myyntiyhdistys Puutalon toimittamassa ja Rauma-Repola Oy:n valmistamassa viipalekoulussa (kansanomaisesti sanottuna "parakkikoulussa").
- Samoihin aikoihin käynnistyi Martinlaakson radan rakentaminen. Se oli ensimmäinen suomalainen kohde, jossa valtio ja kunnat (Helsinki ja Vantaa) ratkaisivat yhdessä paikallisliikenneongelmiaan kiskoliikenteellä.
- Radan kerrotaan maksaneen 110 miljoonaa markkaa, josta Vantaa maksoi 20 Helsinki 57 ja VR 33 miljoonaa markkaa.
- Martinlaakson rata rakennettiin kaksiraiteisena ja sähköistettynä. Mahdollisimman suuren liikenneturvallisuuden saavuttamiseksi radan kaikki risteykset rakennettiin eritasoristeyksiksi. Siltoja rakennettiin Huopalahden ja Martinlaakson välille kaikkiaan 18.
- Syksyllä valmistui oma kansakoulu (nykyinen Laajavuoren koulu), jonka ni-meksi tuli alueen vanhaa nimistöä noudatellen Martinkylän kansakoulu.
- Uimahalli saatiin rakenteille syksyllä 1971.

1972

- Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala.
- Alunperin Helsingin maalaiskunnan kanssa v. 1967 allekirjoitetun yhteistoimintasopimuksen mukaan aluerakentajan tuli perustaa alueelle yksityinen oppikoulu ja avustaa tarvittavien rakennuslainojen hankinnassa. Sopimuksessa sittemmin Vantaan kauppala oli sitoutunut takaamaan lainat ja ottamaan aikanaan peruskouluun siirryttäessä koulun varoineen ja velkoineen hallintaansa.
- Uuden koulutalon huonetilaohjelma laadittiin syksyllä 1971. Sen mukaiset eri opetustilat oli mitoitettu niiden normien mukaan, jotka kouluhallitus oli syksyllä vahvistanut peruskoulun yläasteita varten. Siten Martinlaakson yhteiskoulun koulutalo tuli olemaan Suomen ensimmäisiä uusien peruskoulunormien mukaan rakennettuja koulutaloja.
- Martinlaakson nuorisotalon rakennustyöt saatiin käyntiin. Se rakennettiin yhteiskoulun viipalerakennusten ja uimahallin väliseen maastoon ja valmistui vielä vuoden loppuun mennessä.
- Vuonna 1972 uimahalli valmistui Martinkeskuksen välittömään läheisyyteen sen länsipuolelle osittain aluerakentajan lahjana.
- 3.12.1972 kauppalanjohtaja Lauri Lairala vihki virallisesti Martinlaakson uimahallin käyttöön. Käytössä se oli kuitenkin ollut jo kesästä lähtien.

1973

- Yksityinen oppikoulu (nykyinen Yläaste ja lukio) juhli harjannostajaisiaan 25.5 1973. Koulusta oli tarkoitus tulla monikäyttötalo, sillä rakennukseen oli tarkoitus tulla kauppalan sivukirjasto ja 400 hengen katsomolla varustettu voimistelusali ja myöhemmin vielä auditorio, jota voitaisiin käyttää vaikkapa elokuvateatterina.
- Vuonna 1973 jouduttiin osa ala-asteen luokista sijoittamaan yhteiskoululta vapautuneisin viipalekoulun tiloihin suuren oppilasmäärän vuoksi.
- 9.8.1973 vietettiin Martinlaakson vuosijuhlapäivää juhlapuhujana silloinen valtiovarainministeri Johannes Virolainen.

1974

- Vantaan kauppala muuttui Vantaan kaupungiksi.
- Martinlaakson Asukasyhdistys ry perustettiin.
- Martinlaakson kuudetta rakennusvaihetta juhlittiin 14.6.1974 Martinlaakson yhteiskoululla.
- 12.8.1974 Vantaan kaupunginkirjasto avasi toimipisteen yhteiskoulun tiloissa.
- Vuoden loppuun mennessä oli Martinlaaksoon valmistunut Salpa-tuotantona 3500 asuntoa.

1975

- Martinlaakson rata valmistui sitten vuonna 1975 usealla kuukaudella viivästyneenä mm. Kannelmäen ja Haagan asemien sekä eräiden muiden töiden viivästymisien vuoksi.
- Samaan aikaan valmistui myös aseman liikekeskus.
- Martinlaakson perinteistä vuosijuhlaa vietettiin 15.5.1975 Kukinkuja 6:ssa sijaitsevassa autopaikoitustalossa.
- Martinlaakson rakentaminen oli loppusuoralla. Vuoden loppuun mennessä Salpa oli tuottanut Martinlaaksoon 3924 asuntoa. Kesken tai aloittamatta oli tällöin enää 249 asuntoa.

VUODEN 1975 JÄLKEEN...

-Sanomalan lehtipaino rakennettiin vuosina 1975 - 1977. Ensimmäiset lehdet painettiin Martinlaaksossa 15. marraskuuta 1977.

Voimala

- Ensimmäisten rakennusvaiheiden aikana paikallinen voimalaitos sijaitsi Laajaniityntien varrella, nykyisen Martinmiilun alueella. Mutta myöhemmin voimalaitos sijoitettiin nykyiselle paikalleen Martinlaakson pohjoisosaan, aivan Kehä III:n tuntumaan, jossa se nykyisellään tarjoaa energiaa lähes koko Vantaan alueelle.

- Martinlaaksoon rakennuttivat omat toimitilansa Jaakko Pöyry sekä Siemens/Nixdorf, jonka rakennuskompleksi oli myöhemmin jonkin aikaa Microsoftin hallussa. Nykyisin siellä ovat mm. WM-data, BasWare sekä 3 Step It yritysten toimitilat.

- Martinlaaksoon ovat sijoittuneet nykyisin myös Kauppiaitten Kauppaoppilaitos (nyk. Mercuria Business School), sekä samassa rakennuskompleksissa toimiva konserttitalo Martinus. Laajaniityntien varrella sijaitsi lisäksi Työterveyslaitos (joka nykyisin on muuttanut pois). Sen rakennusta ollaan suunnittelemassa muuhun käyttöön.

- Uusimpaan julkisten tilojen rakennukseen, Martinmiiluun, ovat sijoittuneet lukuisat kunnalliset palvelut kuten kirjasto yhteispalvelupisteineen, Martinlaakson suuralueen sosiaali- ja terveyskeskus sekä eräitä muita kunnallisia toimitiloja.


Sivun alkuun Pääsivulle

Näillä sivuilla käyty aiemmin 100650 kertaa.
Laskuri käynnistetty uudelleen
Olet :s näillä sivuilla kävijä 1.2.2011 jälkeen.
Kiitos käynnistä! Pistäydy uudelleenkin.

LKV Tuija Hurme Oy
Vapaata mainostilaa
martinlaaksolaisille
yrityksille
Ota yhteys tästä