MARTINLAAKSON KEHITYSKUVA 2014


ERÄITÄ HAVAINTOJA MARTINLAAKSON KEHITYSKUVASTA 2014
Otteita raportista "Martinlaakson kehityskuva 2014 nro 014200" ja kommentteja sen teksteihin ja kuviin.
Tekstit ovat suoria lainauksia em. dokumenteista.

Voit lukea saman myös pdf-dokumenttina tästä.

MARTINLAAKSON KEHITYSKUVA - MIKÄ SE ON?
Martinlaakson kehityskuvassa tutkitaan mm. keskusta-alueen kehittämistä, alueen imagoa, täydennys-rakentamisalueita, maisemaa, liikenneasioita ja ekologisuutta.

Kommentteja:
Martinlaaksossa on aikoinaan määritelty yksi keskusta (vuonna 2008 asemakaavasuunnitelmissa nro 001936) - uuden Ostarin, tornitalon ja jatkeena olevien Laajaniityn aukion sekä Martinmuurin muodostama kokonaisuus. Sen ansiosta ainakin alueen yhtenäinen, luonnoläheinen imago on kärsinyt. Miten voidaan muilta osin jo valmiiksi rakennettua aluetta kehittää, kun sieltä ovat merkittävimmät palvelut yksi toisensa jälkeen kadonneet? Lisäksi Martinlaaksosta on poistettu sen merkittävyys alueena - Martinlaakso oli aiemmin pinta-alaltaan Vantaan suurimman alueen aluekeskus sekä oman palvelualueensa keskus. Nykyisin Martinlaaksossa ei ole enää edes omaa aluetoimikuntaa, vaan se on alistettu Myyrmäkeen. Alueelle on viime vuosina rakennettu satoja asuntoja. Miten ne ovat parantaneet palveluja - lisänneet palveluja tai parantaneet palvelujen tasoa? Ei mitenkään.
Varsinkin läntisen Martinlaakson päivittäistavarapalvelut ovat asukasmäärään nähden alle kaiken arvostelun. Eikö lähes 12000 asukkaan määrä edellyttäisi jonkinlaisia toimia palveluiden kehittämiseksi?
Kaupungin päättäjien tärkeimpänä ja ensisijaisena tehtävänä olisi tehostaa kauppojen palveluita hankkimalla niitä lähemmäs toisiaan, jotta syntyisi laadullista kilpailua. Esim. Martinkeskuksen paikalle olisi saatava sekä S-ryhmän että K-ryhmän päivittäistavarakaupat (kuten ennen oli). Erityisesti iäkkäämpää väestöä ajatellen olisi palautettava kunnalliset peruspalvelut kuten laboratoriotoiminnot sekä hammashoito Martinlaakson terveysasemalle ja palautettava hyvin toiminut yhteispalvelupiste kirjaston yhteyteen. Tärkeintä olisi tehostaa Martinkeskuksen (tai sen paikalle) palveluja - luotava mahdollisuus liikkeille, joista läntisen Martinlaakson vanhemmalle väestölle olisi jotain todellista hyötyä..

KEHITYSKUVAN TAVOITTEET - MIKSI KEHITYSKUVA TEHDÄÄN?
Kehityskuvan tavoite; määrittää periaatteet Martinlaakson keskustan kehittämiseksi. Täydennysrakentamiseen soveltuvia paikkoja kartoitetaan ja pyritään ohjaamaan siten, että kaupunkikuva paranee nykyisestä.
Martinlaaksoa halutaan kehittää elinvoimaisena, omaleimaisena, ja viihtyisänä keskustana ja kaupunginosana, jonne halutaan muuttaa ja jossa halutaan käydä. (sivulla 5)

Kommentteja:
Alueen imago on vaikeasti määriteltävä asia. Mistään kaupunkikuvasta tai kaupunkikuvallisuudesta ei lähiössä voida puhua edes kuvaannollisesti. Martinlaakso on kautta aikojen mielletty luonnonläheiseksi lähiöksi, mutta alueen omaleimaisuus ja luonnonläheisyys on ainakin viime vuosina saanut melkoisen kolhun asemanseudun (ns. keskusta-alueen) ylikorkean tornitalon ja sen jatkeena olevan hyvin tummasävyisen "Berliinin muurin" johdosta. Ne eivät istu lainkaan Martinlaakson alkuperäiseen omaleimaiseen, väljään, luonnonläheiseen, viihtyisään yhtenäiseen vaaleasävyiseen ilmeeseen.
(Katso malliksi kuvia tästä) Mitään erityistä "keskusta-aluetta" ei Martinlaaksolle ole aiemmin määritelty, kuin vuonna 2008 esitetyssä asemakaavamuutoksessa nro 001936. Sen sivulla 21 (kohta 4.4.1) todetaan radan itäpuolisesta alueesta mm. - - "Paikka on näkyvä ja kaupunkikuvallisesti merkittävä." ja - - "Aluekeskuksen liikenteellistä solmukohtaa ja keskustatoimintojen aluetta korostetaan maamerkkinä toimivalla uudella 15-kerroksisella asuintornilla". - -
Martinlaakso on lähiö eikä sen "kaupunkikuvallista ilmettä" tällaisessa väljästi rakennetussa lähiössä voida mitenkään muuttaa rikkomatta sen väljyyttä, luonnonläheisyyttä ja nykyistä yhtenäistä ominaisilmettä.
Martinlaakso rakennettiin jo 1970-luvulla valmiiksi luonnonläheiseksi, avaraksi, viihtyisäksi ja omaleimaisen ilmeen omaavaksi lähiöksi. Martinlaakso on suunniteltu lähiöksi, johon on hyvä tulla asumaan. Omaleimaisuutta ja viihtyvyyttä sekä yhteisöllisyyttä alueella kyllä löytyy ja tänne on tultu asumaan jo vuosikymmeniä sitten ja myös jääty alueelle. Täydennysrakentamista yritetään nyt väen väkisin ahtaa jo 1970-luvulla valmiiksi yhtenäiseksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi luotuun Martinlaaksoon ja pilaamaan sen väljyys, viihtyvyys ja luonnonläheisyys.
Ei Länsi-Vantaan alue pääty Martinlaaksoon. Kyllä Kehä III:n pohjoispuolellakin riittää vielä Vantaalla tilaa vaikkapa kaupunkimaiseen rakentamiseen ja luoda tuota niin toivottua kaupunkikuvallista ilmettä korkeine kerros- ja tornitaloineen ja kivijalkakauppoineen.
Entäpä hulevedet? Miten alueen tiivistäminen vaikuttaa hulevesien haihduttamiseen? Helsingin Sanomissa 18.5.2014 oli pääkirjoituksena "Näppituntuma ei tee hyvää kaupunkia". Siinä käsiteltiin mm. liian tiiviin rakentamisen aiheuttamista lisäkustannuksista, kun sade- ja sulamisvedet eivät enää mahdu viemäreihin. Näin aiheutuu ns. kapunkitulvia, kun ei ole riittävästi vettä läpäiseviä pintoja kuten pihoja, puistoja ja viheralueita. Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan tästä.
Martinlaaksossa ei tällaisia ongelmia pääse syntymään juuri avarien piha- ja puistoalueiden johdosta.

KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT
Vantaalla modernia rakennuskulttuuria on inventoitu ja arvotettu vuonna 2002 valmistuneessa Vantaan Moderni rakennuskulttuuri 1939-1979 -inventoinnissa (sivu 17). Sekä erillisessä tuoreessa dokumentissa kehityskuvaan liittyen (2.2.2014) Vantaan Kaupunginmuseon rakennusperintödokumentissa todetaan mm. Martinkeskuksen kuuluvan arvostusluokkaan A2 (= kohde on lähiympäristön kannalta merkittävä). Alla olevat viitteelliset kuvat eivät todellakaan edusta tuota Vantaan kaupunginmuseon rakennusperintömäärittelyä.
     
Martinlaaksontie länteen (klikkaa kuvaa)
           
Martinlaaksontie itään (klikkaa kuvaa)

Yllä viitteelliset kuvat Martinlaaksontieltä Vantaan Kaupunginmuseon rakennusperintödokumentin mukaan suojeltavan (kuvissa puretun) Martinkeskuksen kohdalla.

Kommentteja:
Kuitenkin kehityskuva-dokumentin kuvassa 150 (sivu 82) saa selkeän kuvan siitä, että Martinkeskus on korvattu asuinkerrostaloilla tavoitteena saada samaan yhteyteen ns. kivijalkakauppoja. Viitteellisen kuvan mukaan Martinkeskuksen tilalle tuleviin rakennuksiin olisi tulossa kuitenkin vain yksi päivittäistavarakauppa (nykyisen Martinkeskuksen itäisen parkkipaikan paikalle).

EHEYTTÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISELLA (sivu 52)
1 LAAJAVUOREN KOULUN TONTTI, "Elämänkaarikortteli" (sivu 54)

  • vireillä, asemakaavamuutos, tontinluovutuskilpailu keväällä 2014, (tässä vanha versio 002031 vuodelta 2008)
  • Rakentamisen aloitus n. 2017
  • 10 000 - 15 000 kem2 asumista
  • 250-375 asukasta
  • liiketilaa n. 200 kem2, päiväkoti, jonka yhteyteen yhteisöllistä tilaa
  • Tontti kaupungin omistuksessa
  • Laajavuoren koulu puretaan huonokuntoisuuden vuoksi. Viereinen Martinlaakson koulu on peruskorjattu ja laajennettu äskettäin. Vapaaksi jäävälle Laajavuoren koulun tontille on tarkoitus suunnitella asuinrakentamista sekä päiväkoti ja yhteisöllistä tilaa.

    Kommentteja: Viitteellisissä kuvissa on koulun tontin rakenteellinen käyttö muuttunut täysin vuoden 2008 ehdotuksesta. Tämän alueen "täydennysrakentamisessa" on kuitenkin huomioitava ympäristössä olevat rakennukset ja niiden perinteiset arkkitehtooniset arvot muodot, pintamateriaalien väritykset (vaaleat sävyt) ja väljyys sekä luonnonläheisyys. Ei siis minkäänlaisia synkkiä punatiilisiä teollisuusrakennuksia. Rakennuksissa tulee myös välttää arkkitehtonisia sooloiluja kuten vinoja fasadeja.

    2 MARTINKESKUKSEN TONTTI (sivu 54)

  • vireillä, asemakaavamuutos 002178 (Martinkeskus, asumista ja liiketiloja, sisältää 002085, aiemmin haettu suunnitteluohjelmassa vuodelta 2012)
  • Rakentamisen aloitus n. 2016
  • 10 000 - 15 000 kem2 asumista
  • 250-375 asukasta
  • liiketilaa n. 1000 kem2
  • Tontti osin yksityisen, osin kaupungin omistuksessa

    Kommentteja: Tässä yhteydessä tulee erityisesti huomioida mitä mieltä Vantaan Vantaan Kaupunginmuseon rakennusperintö asiasta kertoo. Sen perusteella Martinkeskus tulisi säilyttää ja sen palveluja parantaa. Asiasta voi lukea pääkohdat lyhennettynä versiona täältä

    2.3 EHEÄ KAUPUNKIKUVA (sivu 48)
    YLEISET KAUPUNKIKUVALLISET PERIAATTEET

    1. URBAANIN SYKKEEN ALUEET

    Urbaanin sykkeen alueille sijoittuu runsaasti uutta asuinrakentamista ja palveluita. Pääpaino on Martinlaakson koululta asemalle vievällä raitilla, josta pyritään tekemään asukkaiden yhteinen "ulko-olohuone". Raitin tärkeys asukkaille tuli esille jo haastatteluissa, nettikyselyssä ja asukasillassa. Raitin suunnittelussa tulee olla vahva kevyen liikenteen näkökulma ja turvallinen kulku erityisryhmille. Raitti sisältää erilaisia virikkeitä kauppakeskukselta koululle, kuten esimerkiksi kävelyraittia, aukioita, pihakatua, jne

    Kommentteja: Martinlaakso on lähiö. Se "eheytettiin" jo 1970-luvulla yhtenäisen ilmeen omaavaksi lähiöksi. Voidaanko Martinlaakson kaltaisessa "nukkumalähiössä" puhua koskaan mistään "urbaanista sykkeestä"? Voiko kehitteillä olevan raitin tärkeydestä tehdä mitään kattavaa päätelmää, jos esim. asukasillassa (2013) oli paikalla Martinlaakson lähes 12000 asukkaasta vain 15 tai nettikyselyssä saatiin alle 300 vastausta (joista osa lienee ollut ulkopaikkakuntalaisia)? Raitin suunnittelussa jälkikäteen jo olemassa olevaan rakennuskantaan ongelmana vain on se, että esim. Laajaniityntien kohdalla sen pohjoispuoliset alueet ovat yksityisalueita ja taloyhtiöiden omistuksessa. Yksikään taloyhtiöistä ei todennäköisesti halua eikä tule luovuttamaan pienintäkään osaa maa-alueistaan kaavaillulle täydennysrakentamiselle.(ks. kaavakuva 115). Virikkeellisyyttä ja toritapahtumia voisi aivan hyvin luoda jo valmistuneelle "ulko-olohuoneelle" Laajaniityn aukiolle, joka nykyisellään näyttää ankealta vailla mitään tarkoitusta.

    2. KAUPUNKIMAISET, TÄYDENTYVÄT KATUJULKISIVUT
    Luodaan yhtenäisyyttä raittien varrelle ja kaupunkikuvallisesti tärkeille katujulkisivuille. Martinlaakson itä- ja länsipuoliskot "kudotaan" yhteen kaupunkisuunnittelullisin keinoin radan aiheuttaman estevaikutuksen eliminoimiseksi. Martinlaaksontielle pyritään luomaan yhtenäinen ja täydentyvä katujulkisivu, joka kuitenkin sisältää myös yllätyksellisyyttä ja kerroksellisuutta. Katutilassa säilytetään bulevardimaisuus ja otetaan huomioon jalankulkijan, pyöräilijän, autoilijan ja julkisen liikenteen käyttäjän näkökulmat.

    Kommentteja: Laajaniityntien (10 - 12) taloyhtiöiden nykyiset luonto-arvot, luonnonläheisyys, viihtyisyys, väljyys ja avaruus peittyvät täysin tällaisella ratkaisulla. Sitäpaitsi Martinlaaksossa ei voida missään vaiheessa nyt eikä tulevaisuudessa puhua mistään "kaupunkimaisuudesta", "kaupunkikuvallisuudesta" tai "täydentyvistä katujulkisivuista". Martinlaakso on suunniteltu asumiseen. Katutason eli ns. kivijalkaliikkeiden aika on jo täysin ohi, kun liiketoimintoja on keskitetty suuriin ostoskeskuksiin.
    Martinlaakso on lähiö, eikä sitä millään keinoin voi kaupunkimaiseksi muuttaa rikkomatta alkuperäistä yhtenäistä lähiömäistä ja omaleimaista ilmettä. Varsinkaan tällaista lähes yhtenäistä ns. "kaupunkikuvallista" rakennusmuuria eivät taloyhtiöt omille tonteilleen halua eikä varsinkaan etelänpuoleiselle sivulle sulkemaan heidän piha-alueensa sekä talot likimain yhtenäisen rakennusmuurin taakse.


    Kuva Laajaniityntien kokonaisuudesta pihakatuna. (klikkaa kuvaa)


    Martinlaakso on lähiö toisaalta myös siksi, että Martinlaaksossa ei ole katuja, vaan teiden, polkujen ja kujien nimet on alun alkaenkin nimetty lähiöperiaatteiden mukaisiksi. Niinpä Martinlaaksossa onkin vain yksi katu - sekin poikkeusluvalla nimetty - Jaakonkatu. Bulevardimaisuus on jo aluperin totetutettu (mutta tuhottu) Martinlaaksontiellä. Sielläkin esimerkiksi Laajaniityntie 1:n rakennuksissa on Martinlaaksontien puoli aidattu korkeilla aitaelementeillä! Muita "Bulevardeja" ei alueelle kaivata.

    Radan itä- ja länsipuoli olisi voitu jo uuden ostarin yhteydessä "kutoa" yhteen rakentamalla aseman yhteyteen yhdistävä katettu "silta". Tällaistakin oli jo aikoinaan asukkaiden toimesta ehdotettu (mutta ei koskaan toteutettu mahdollisen kalleuden vuoksi). Miten voisi kehityskuvassa esitetty Laajaniityntien pihakatu myöskään koskaan toteutua taloyhtiöiden pysäköintilaitosten erittäin kalliilla kerroksellisilla ratkaisuilla?


    3. MAAMERKIT JA MERKITTÄVÄT KAUPUNKIKUVALLISET KIINNEKOHDAT
    Korkeammat rakennukset toimivat maamerkkeinä. Ne tulee havaita jo kaukaa. Kaupunkikuvalliset kiinnekohdat helpottavat ympäristössä liikkujaa jäsentämään ja hahmottamaan aluetta. Niitä ovat esimerkiksi korkeampi rakennuksen osa, erikoinen julkisivu, muusta rakenteesta poikkeava kattomuoto, materiaali, sommittelu tai väritys. Saapumiskohdat Martinlaaksoon ovat kaupunkikuvallisesti tärkeitä paikkoja. Ne pyritään suunnittelemaan arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisiksi kiintopisteiksi ja tunnistettaviksi Martinlaakson "kulmapisteiksi". Tulijalle välittyy ajatus Martinlaaksoon saapumisesta ja alueen identiteetistä. Alueen sisällä 8-kerroksiset asuintornit jaksottavat kävelyraitin vartta asemalta koululle. Tornit pyritään suunnittelemaan rungoltaan kapeiksi, jotta ne eivät varjosta pohjoispuolisia alueita. Tornien välistä aurinko pääsee vapaasti paistamaan pohjoispuolen tonteille.

    Kommentteja: Martinlaakson kaltainen yhtenäisen ilmeen omaava lähiö ei olisi kaivannut minkäänlaista maamerkkiä. Varsinkaan sellaista ympäristön imagoa romuttavaa rakennelmaa, joka nyt on toteutettu asukkaiden vastustuksesta huolimatta (tornitalo). Ennen tornitaloa eräät ammattikuljettajat ovat todenneet mm. miten on mahdollista rakentaa hienosti niinkin suuri lähiö, ettei sitä edes huomaa valtaväylää ajettaessa.
    Lue tästä helsingin Sanomien teettämä tutkimus: "Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät kaipaa pilvenpiirtäjiä". Sama koskee myös ilmeeltään räikeästi poikkeavaa Martinlaakson Ostarin pysäköintilaitoksen pitkää yhtenäistä tiilimuuria ja Martinmuuria sekä Martinlaakson asemaa, jota kaupunki ei ole saanut vuosikymmenien aikana vieläkään korjatuksi.
    Sitäpaitsi jälleen on suunnittelussa hukattu merkittävällä keskeisellä paikalla levennetyllä Kivivuorentiellä katutason kivijalkaliikkeiden mahdollisuus yhtenäisellä useiden kymmenien metrien pituisella ja useiden metrien korkuisella yhtenäisellä tiilimuurilla!
    Yhtään uutta tornitaloa tai Martinmuurin kaltaisia tiilimuurisävytteisiä vinofasadisia kerrostaloja ei enää kaivata ainakaan radan länsipuolelle nykyisten asuinrakennusten läheisyyteen.

      
    Martinmuuri (klikkaa kuvaa)


    Martinlaakson Ostarin tiilimuuri
    klikkaa kuvaa ja vertaa ihmisiä muurin oikeassa kulmauksessa.

    ARKKITEHTUURI (sivu 51)
    Täydennysrakentamisen arkkitehtuurille asetetaan kehityskuvassa tiettyjä vaatimuksia. Pyritään luomaan sellaisia suunnitteluratkaisuja, jotka sopeutuvat muun muassa paikalliseen rakennusperintöön, historiaan ja maisemaan. Täydentyvien katujulkisivujen linjoille sekä kaupunkikuvallisesti tärkeille paikoille sijoittuva rakentaminen edellyttää erityistä panostusta rakennusten arkkitehtuuriin. Materiaali- ja värivalinnoissa tulee huomioida olemassa oleva rakennuskanta.
    - - Myös asukkaille tehdyn nettikyselyn palautteesta on saatu hyviä huomioita. Kuten kyselyn palauteosiossa todettiin, suuri osa vastaajista toivoi uuden rakentamisen olevan arkkitehtuuriltaan Martinlaakson vanhaan rakennuskantaan sopivaa, tähän päivään "päivitettyjä", maustettuna väriruiskein. Haluttiin ekologista, vaihtelevaa ja "vihreää" rakentamista. - -

    Kommentteja: Tässä jos missään ollaan suunnittelussa menty Martinlaaksossa täysin pieleen. Ns. keskusta-alueen "kaupunkikuvallisesti tärkeille" paikoille sijoitetut rakennukset (tornitalo, ostarin pysäköintilaitoksen tiilimuuri ja Martinmuurin vinofasadiset rakennukset) poikkeavat perusteellisesti lähiympäristön arkkitehtuurista niin muotojen, materiaalien kuin värivalintojenkin suhteen. Olemassa olevaa alueen historiaa, rakennuskantaa, maisemaa ja sen ominaisilmettä tai maasto-olosuhteita ei ole suunnittelussa huomioitu lainkaan, kuten ei myöskään nettikyselyissä esitettyjä mielipiteitä!

    KAAVATALOUS (sivu 58)
    Martinlaakso on jo sen verran tiiviisti rakennettu alue, että täysin uutta infrarakentamista ei juurikaan tarvita; kadut, kaukolämpö-, vesi- ja viemärijohdot ynnä muut ovat jo hyvin pitkälti valmiiksi rakennettuja.

    Kommentteja: Aivan oikein! Martinlaakso on todella rakennettu niin tiiviiksi kuin vain väljältä ja luonnonläheiseltä lähiöltä voi odottaa, mutta silti palvelut vain ovat kaikonneet asukasmäärän lisääntyessä. Eikö lähes 12000 asukkaan lähiö riitä palveluiden tehokkaaseen järjestämiseen? Miten palveluita on muka turvattu? Kaupunki on todellakin "tehostanut" palveluitaan vähentämällä, yhdistelemällä tai poistamalla kokonaan asukkaille tärkeitä palveluita. Kaikenlainen lisätiivistäminen Martinlaakson kaltaisella alueella tuhoaa samalla olemassa olevaa luontoa ja viihtyisyyttä. Se saattaa tuoda mukanaan myös kaikenlaiset infran uudistamiset.
    Sitäpaitsi Martinlaakson alkuperäisasukkaat ovat jo aikanaan maksaneet tiet, vesi- ja viemäröintijohdot sekä koulut ja puistot asuntojensa hinnoissa. Vantaan kaupunki (silloinen Helsingin maalaiskunta) on ne saanut ilmaiseksi. Miten tällainen asia voidaan korvata vielä jäljellä oleville alkuperäisasukkaille?
    Kaupungin päättäjien, kaavoittajien ja arkkitehtien on ollut helppoa piirrellä pöytiensä äärellä hienoja viitteellisiä kuvioitaan toisten asuinalueille (jopa yksityisille tonteille) varsinkin, jos eivät itse asu näiden kaavailujen vaikutuspiirissä tai edes käy paikan päällä tutustumassa tilanteeseen.

    RAKENTAMISEN TALOUDELLISUUS (sivu 58)
    Hankalaksi taloudellisen yhtälön saamisen toimivaksi varsinkin asunto-osakeyhtiöillä tekee etupäässä pysäköinti. Nykyiset laajat parkkikentät ovat olleet edullisia rakentaa ja ylläpitää, mutta tuhlaavat hyvää rakennusmaata.

    Kommentteja: Vielä hankalammaksi asian tekee lisärakentamisen yhteydessä tarvittavat lisäautopaikat. Varsinkin, kun katujen varsilla pysäköinti on pääosin kielletty. Nykyiset laajat etelään aukeavat parkkipaikat ovat taloyhtiöiden omilla tonteilla ja tuovat tonteille myös lisää tarkoituksenmukaista valoa ja avaruutta. Taloyhtiöiden nykyiset maanpäälliset parkkipaikat eivät loju tyhjän panttina. Ne tuovat myös tuloja valoisuuden ja avaruuden lisäksi, koska parkkipaikojen haltijat maksavat niistä vuokraa. Sähköpaikoista enemmän ja kylmistä paikoista vähemmän läpi koko vuoden vaikka esim. sähköä ei tarvitsisikaan. Rakenteelliset ratkaisut olisivat taloyhtiöille ylitsepääsemätön ongelma kustannuksien vuoksi.

    ESIMERKKI TIIVISTÄVÄN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN KANNATTAVUUDESTA, LAAJANIITYNTIE 8-12 (sivu 58)
    Esimerkissä on pohdittu aivan aseman vieressä sijaitsevien kolmen asunto-osakeyhtiön parkkipaikalle sijoittuvaa uutta rakentamista. Paikka on kaupunkikuvallisesti ja myös toiminnallisesti merkittävä.
    Suunnitelma perustuu tilanteeseen, jossa viereinen koulutontti rakennetaan suunnitelman mukaisesti niin, että tontin alle rakennetaan pysäköintitaso.
    Tämän maanalaisen pysäköintirivin päällä olisi kansi, jonka päällä olisi myös pysäköintiä.
    Laajaniityntien varteen tulisi kolme neljäkerroksista kerrostaloa ja itäosaan kuudesta kahdeksaan kerroksinen kerrostalo. Nämä eivät merkitsevästi varjostaisi olemassa olevien talojen reunustamia isoja pihoja, mutta näkymiä asunnoista ne tietysti muuttavat.
    Taloudellinen vaikutus tonttien omistajille riippuu jonkin verran pysäköintijärjestelyistä: jos kaikki autopaikat toteutettaisiin rakenteellisena pysäköintinä, autopaikkojen rakentamiskustannukset söisivät rakennusoikeuden myynnistä saatavan tulon niin pieneksi ettei hanke olisi houkutteleva maanomistajalle tai rakennuttajaliikkeelle.
    Karkea laskelma ei sisällä esimerkiksi johtosiirtoja tai kaupungille maksettavaa kehittämiskorvausta. Tässä voi olla nykyisen käytännön ongelma: asunto-osakeyhtiöillä ei ole mahdollisuuksia päästä kannattavaan tulokseen tiivistämishankkeissa, jos kaupunki edellyttää kehittämiskorvauksena puolta tulevasta rakennusoikeuden arvosta rahana (vuodesta 2015 "vain" 35%). Asunto-osakeyhtiöiden saaminen mukaan tällaisiin hankkeisiin saattaa olla vaikeaa, koska ne vaativat asiantuntemusta sekä rakennuttamisesta että esimerkiksi asunto-osakeyhtiölaista ja vaivaa sekä laajaa yksimielisyyttä osakkaiden kesken.
       
    Kaavapiirros Laajaniityntie 8-12 osalta (klikkaa kuvaa)
           
    Näkymä aseman suunnalta Laajaniityntielle: viitteellinen kuva Laajaniityntien varren potentiaalisesta täydennysrakentamisesta
    (klikkaa kuvaa)

    Kommentteja: Nämä Martinlaaksossa ensimmäisinä rakennetut taloyhtiöt sijaitsevat sattumalta hyvinkin keskeisillä paikoilla. Viitteellisissä kuvitelmissa niiden tonteille rakentaminen esitetyn kaltaisilla rakennuksilla, varsinkaan lähes yhtenäisellä rakennusmuurilla, tuskin koskaan tulee toteutumaan, koska näissä taloyhtiöissä asuu vielä alkuperäisiä asukkaita, jotka ovat niihin muuttaneet juuri luonnonläheisyyden, väljyyden ja avaruuden vuoksi, kuten myös näihin taloihin jo muuttaneet uudet asukaat. Ja kaiken kukkuraksi kaupunki edellyttää kehittämiskorvauksena puolta tulevasta rakennusoikeuden arvosta rahana! (muutettu 35%:ksi vuonna 2015) Tämähän on täysin typerää! Kaupunginhan pitäisi pikemminkin maksaa tällä tavoin mahdollisesti saamastaan maa-alueesta ja ylimääräisestä rakennusmaan kaavoitusoikeudesta! Aiotaanko tämän kaltaisella yhtenäisellä rakennusmuurilla peittää alueen perinteinen lähiömäisyys?
    Näkymät taloyhtiöissä muuttuisivat radikaalisesti kaikkiin suuntiin - varsinkin alimmissa kerroksissa. Ainoa luonto mikä jäisi näkyviin, olisivat olleet oman pihan ja naapuritaloyhtiön pihan puut. Luontonäkymät Martinkeskuksen suuntaan sekä aseman suuntaan tukkeutuisivat kokonaan. Tämä tietäisi myös toisaalta näiden 288 asunnon jyrkkää arvon alenemista.
    Laajaniityntien eteläpuoli olisi myös ollut toiminnallisesti merkittävä ja Laajaniityntien "kaupunkikuvallisen" toimin-nallisuuden olisi voinut toteuttaa jo Laajaniityntie 1:n kerrostalojen kohdalla, mikäli ne olisi toteutettu toisin päin - yhtenäisempi talorivi Laajaniityntien puolelle ja katutasoon jätetty tilaa liikkeille tai nykyisessä muodossa järjestetty tilaa kivijalkapuodeille "bulevardimaisen" Martinlaaksontien puolelle. Nämä mahdollisuudet kaavoittajat ja arkkitehdit lyhytjänteisyydessään kokonaan hukkasivat, vaikka kyseessä oli alun pitäen juuri keskustatoimintojen korttelialue.

    RAUTATIEASEMA (sivu 68)
    Martinlaakson asema on pitkään herättänyt keskustelua muun muassa rähjäisyyden ja turvattomuuden takia. Esillä on ollut myös aseman muuttaminen niin sanotuksi kylmäasemaksi. Tällöin asemahalli purettaisiin. Nyt tekeillä olevassa aseman peruskorjauksen hankesuunnitelmassa (Tilakeskus) asema säilyy toistaiseksi lämpimänä asemana. Muuttaminen kylmäasemaksi olisi kallista. Asema on myös luokiteltu rakennushistoriallisesti arvokkaaksi, joten osittainen purkaminen ei tulisi kysymykseen. Asema on puhdaslinjainen aikakautensa betoniarkkitehtuurin edustaja, eikä kunnostuksessa saa hävittää aseman alkuperäistä arkkitehtuuria ja ilmettä. Hankesuunnitelmassa on esitetty rakenteiden ja pintojen kunnostamista ja uusimista sekä tarkistetaan asemalla olevien huonetilojen käyttöä verrattuna tilatarpeisiin. Myös valaistusta ja esteettömyyttä parannetaan. Asemahallista tehdään avarampi ja valoisampi. Pintoja graffitisuojataan. Peruskorjaustarve perustuu tilojen nykyisen huonon kunnon lisäksi Vantaan lähijuna-asemien kehittämisselvityksessä (YTV 2008) esitettyihin asemien turvallisuutta, esteettömyyttä, viihtyisyyttä sekä asematilojen käytön helppoutta parantaviin toimenpide-ehdotuksiin. Osa kunnostuksista on jo tehty.

    2.5 ELINVOIMAINEN MARTINLAAKSO (sivu 70)
    - - Asuinalueen kiinnostavuutta, toiminnallisuutta ja elinvoimaa lisäävät alueen yleisen viihtyisyyden, ympäristön turvallisuuden sekä liikumisen helppouden rinnalla sieltä saatavissa olevat palvelut - niin julkiset kuin yksityiset. - -
    - - Paikallista kaupallista rakentamista tukemalla voidaan turvata myös asuinalueiden viihtyisyys, ympärivuorokautisuus sekä soveltuminen myös mahdollisimman hyvin myös ikäihmisille sekä autottomille talouksille. - -

    Kommentteja: Martinlaakso on todellakin ollut omaleimainen asuinalueomalla erityisellä yhteneväisellä rakennuskannalla. Asumispainotteista Martinlaaksoa onkin jo vuosien varrella kehitetty supistamalla tai poistamalla erityisesti vanhemmalle väestölle tärkeitä lähipalveluita. Eikä Martinlaakso ole minkään hallinnollisten tai kaupallisten toimintojen keskus. Lukuisat väestölle välttämättömät toiminnot on keskitetty jo valmiiksi ruuhkaiseen Myyrmäkeen.
    Liikkumisen helppoutta olisi syytä lisätä. Samoin palveluiden kehittämistä (= lisäämistä) radan länsipuolelle (mm. Martinkeskukseen - tai sen paikalle). Esim. radan länsipuolen liikuntarajoitteisille Martinlaakson uuden Ostarin palveluiden saavuttaminen on nykyisellään erittäin haastavaa. Edessä on joko jyrkät portaat tai hankala ja usein erityisesti talviaikaan huonosti hoidettu kiertotie.
    Ennen kaikkea turhaa kehittelyä kannattaisi saada alueen nykyiset asukkaat aktiivisemmiksi. Vuosien varrella on järjestetty mm. lukuisia erilaisia matineoita, joissa kaupunki on esitellyt palveluitaan. Lisäksi on ollut erilaisia tapahtumia, kuten viime vuosien paikallisen asukasyhdistyksen junailemat "Martinmarkkinat". Niissäkään ei voida puhua mistään väenpaljouksista. Useimmiten asukkaita on ollut vain kourallinen. Viimeksi vuonna 2013 järjestettyyn asukasiltaan oli tullut 11 kaupungin edustajan lisäksi 15 asukasta! Nettikyselyyn vuonna 2013 saatiin vastauksia yhteensä 289. Vastaajista 54 % asuu Martinlaaksossa, 13 % vastaajista on töissä Martinlaaksossa. Muu osa on lähinnä opiskelijoita ja koululaisia, jotka eivät välttämättä edes asu Martinlaaksossa. Näiden tietojen painoarvo lähtökohtana on lähes olematon verrattuna alueen asukaslukuun tai alueella asuvien mielipiteisiin. Mitä tämä kertoo? Edelleen selkeää kuvaa alueen asukkaiden passiivisuudesta.
    Kaikki viitteelliset "kaupunkikuvalliset" viritelmät eivät auta - elinvoimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan ensisijaisesti erilaisia lähipalveluita, niin päivittäistavara- kuin vaate- ja pientarvikeliikkeitä (pieniä erikoisliikkeitä) vanhenevan väestön tarpeiden turvaamiseksi.


  • Sivun alkuun Pääsivulle

    url xxxxxxxx.htm -- Revised: 19.3.2014
    Copyright © 2014 Aulis Nylund webmaster